Olen nuori äiti ja minusta tuntuu, että tuntemattomat yrittävät päteä minulle lastenhoidosta

vaikka olenkin nuori isä.

on yleinen tarve kertoa toisilleen jatkuvasti, miten pitäisi kasvattaa. EHkä sitä voi tietysti lisätä ihmisen nuoruus, mutta niin se on kaikenikäisillä.

Sain esikoisen ollessani 21 ja kuopuksen 25. Kuopuksen myötä loppui myös se ikuinen neuvominen ja päteminen lastenhoidossa. Välillä kyllä teki mieli tiuskaista jotakin vähemmän nättiä, mutta nielin aina ärsytykseni ja hymyilin nätisti. Ja joo, jos kaipaan neuvoja, kysyn silloin ihan itse, mutta turha niitä on tuputtaa.

tosin isovanhemmat yrittävät aina neuvoa, ja toki saavatkin. Mua taas ärsyttää se, kun monet nostavat meille hattua, hienosti olette selvinneet yms. Minulle lapset ovat muutakin kuin heistä selviämistä eikä tämä ole kovinkaan rankkaa ollut jos ei koliikkeja lasketa (teini-ikää odotellessa :)).



t. äidiksi 17v, nyt kohta 24v, kolme lasta

sillä koskaan en ole törmännyt kenenkään arvosteluun lastenkasvatuksessa, raskaudessa ymsyms.

Ekan syntyessä olin 20v ja toisen 25v

Olen 22 vuotias ja lapseni on 2,5 kk.

Ihan paras oli n. viikko sitten kaupassa, kun eräs naishenkilö (n.35-40 vuotias), kysyi multa että huomaanko että sun lapsi itkee :p Ja olin siis siinä kassajonossa vaunujen kanssa, en missään hyllyjen välissä poikkeloimassa niin että lapsi olisi jotenkin kauempana.

huippu oli se,kun olin äitini kanssa syömässä mäkkärissä. Odottelin tyttöni kanssa pöydässä ja vieressämme istui suoraan sanoen kajahtaneen näköinen nainen poikansa kanssa. Heti alkoi papatus että minulla on päässä vikaa kun syötän pienelle vauvalle roskaruokaa. Haukkui myös äitini pystyyn asiasta,että hän ei osaa katsoa lapsensa perään miten vauvaansa kohtelee. Siis mitä, tämä big mac-ateriahan on mun 7kk tytölle ja tää kukkakaalisose oli mulle.

Tekee aina mieli näpäyttää takaisin tämmösille idiooteille,mutta jäädyn aina ja olen vain hiljaa.



ap

Olen 22 vuotias ja lapseni on 2,5 kk. Ihan paras oli n. viikko sitten kaupassa, kun eräs naishenkilö (n.35-40 vuotias), kysyi multa että huomaanko että sun lapsi itkee :p Ja olin siis siinä kassajonossa vaunujen kanssa, en missään hyllyjen välissä poikkeloimassa niin että lapsi olisi jotenkin kauempana.

joskus tapahtu. Olin kassajonossa odottamassa omaa vuoroani kun poika alkoi huutaa vaunuissa. Hän kun oli aina sellaine, että heräsi samantien kun vaunut pysähtyivät, kuten myös sillä kertaa. Tiesin, että pieni vaunujen heijaus yleensä auttaa asiaan ja tietenkin tutin laittaminen suuhun.

Noh, takanani alkoi joku päälle viisikymppinen täti kailottaa suureen ääneen (siis edes katsomatta mua), että on se sääli kun lapsen täytyy huutaa nälkäänsä. Ei edes ruokaa anneta. Siis what? Kait mä ite parhaiten tiedän, millon lapsellani on nälkä. Veikkaan että tuolla tädillä tuskin oli omia lapsia. Muutoin hän olisi varmasti tiennyt, että vauvat huutavat muustakin syystä kuin nälästä.

loppujenlopuksi sanoin että rouvat on vain hyviä ja keskittyvät omiin lapsiinsa.

No nykyään eivät puhu minulle mitään, mutta pointti tuli selväksi. =D



Minun anoppini on täysin rasittava. "no eikö sille voisi tehdä sitä ja tätä. enhän minä tiedä tietenkään että miten lapsia nyt hoidetaan, mutta minun mielestäni..........."

Olen sanonut miehelle että sanoisi tuosta äidillensä, mutta ei mies saa aikaiseksi sanoa.

Omalle äidilleni sanoin kun alkoi neuvomaan että kiitos, mutta minä kysyn sitten kun on jotain kysyttävää. Äiti on ollut tyytyväinen, kuten myös minäkin.

saan minäkin neuvoja ja ohjeita (esim. kaupan kassajonossa, kun vastasyntynyt alkoi itkemään)varsinkin vanhukset saattavat kommentoida ja neuvoa ihan hyvää hyvyyttään. Olen ajatellut, että ehkä moni vanhus ja miksi ei joku muukin haluaa vain kontakteja muihin ihmisiin ja mikäs helpompi tapa kuin vauva tai hauva puheenaiheena.

Luota vain itseesi hyvänä äitinä, tsemppiä!

T: ensikertaa äidiksi 21-vuotiaana ja kuudetta kertaa nyt 39-v.

loppujenlopuksi sanoin että rouvat on vain hyviä ja keskittyvät omiin lapsiinsa.

No nykyään eivät puhu minulle mitään, mutta pointti tuli selväksi. =D

Minun anoppini on täysin rasittava. "no eikö sille voisi tehdä sitä ja tätä. enhän minä tiedä tietenkään että miten lapsia nyt hoidetaan, mutta minun mielestäni..........."

Olen sanonut miehelle että sanoisi tuosta äidillensä, mutta ei mies saa aikaiseksi sanoa.

Omalle äidilleni sanoin kun alkoi neuvomaan että kiitos, mutta minä kysyn sitten kun on jotain kysyttävää. Äiti on ollut tyytyväinen, kuten myös minäkin.

jos vanhukset haluavat vain kontakteja muihin ihmisiin niin miks ne on niin saakelin tylyjä? minä saan myös kommenttia anopilta.

kuulevat vielä enemmän kommentteja. Ainakin mun miehelle on muutama mummo antanut kovinkin tärkeitä neuvoja, eikä mun mies edes ole nuori. Tai sitten miehelle hymyillään oikein leveästi, kun on yksin lasten kanssa. Onhan se kumma, kun 30vee mies pärjää kahden lapsen kanssa jopa ihan kodin ulkopuolella! Niin ne ajat vaan muuttuu:)



Älä välitä siitä että olet nuori äiti, koe ehkä kommentit henkilökohtisempana loukkauksena? Kyllä meille vähän vanhemmillekin sattuu vastaavaa, ei ehkä yhtä usein, mutta kumminkin.

miehelleni kaikki vanhukset ja ihmiset ylipäätään lepertelee, että voi miten ihanaa kun nuori miehenalku on niin vastuullinen ja muuta vastaavaa. Kun itse kuljen lapsen kanssa niin saan vaan pahoja katseita.



ap

ja mulle satelee kans niitä neuvoja vähän väliä vieläkin vaikka tyttö jo kohta 7kk. Anoppi varsinkin osaa olla niin perkeleen rasittava. Onko sillä nyt kylmä,voi voi.Onko nälkä voi voi. Onko vaatetta tarpeeksi/liian vähän...Jatkuva voivottelu koko ajan. Tyttö ei saisi edes itkeä ollenkaan kun heti ollaan voivottelemassa..Hohhoi, kai se joskus loppuu.

sua neuvotaan koska olet nuori äiti ja ihmiset ovat jaksamisestasi ja vauvan hyvinvoinnista vain huolissaan.

Ja vieraiden neuvot ärsyttävät yhä. Ja niitä saa yhä. Tosin nyt kun on kaksi pientä olen alkanut myös ottaa apua vastaan. Esim.jos joku tahtoo katsoa lastani kaupassa kun pakkaan kasseja niin ilomielin, aiemmin olisin loukkaantunut tällaisesta.

välitä, joillakin on tuollainen pätemisentarve, oli sitten kyseessä minkä ikäinen "uusi äiti" tahansa. Äiti tietää yleensä parhaiten kuinka paljon vaatetta oma lapsi tarvitsee ja lapset nyt vain itkevät, ei sille mitään voi, jos eivät ymmärrä tai muista.

Räkänokkaisia lapsia nyt näkee jatkuvasti, vaikka olisivat perheen kolmansia tai neljänsiä lapsia...

pienen pojan äiti ja neuvoja on tullut mullekin. Ei se taida olla iästä kiinni, ainakaan pelkästään. Mullekin on tullu mummut sanomaan että voi voi kun lapsi on huonossa asennossa vaunuissa tai kylmä/kuumahan sillä on. Ja varmasti tiedän mikä lapselleni sopii ja korjailen asentoakin koko ajan.

Olen 19-vuotias ja minulla on 5 kk ikäinen tyttö, aina kun ollaan kävelyllä, kaupassa tai missä tahansa niin tuntemattomat kyttäävät ja saattavat jopa kommentoida.



Mutta kaikkein pahinta on, että OMA äitini on niistä pahin. Jos olemme kylässä mummolassa ja lapseni itkee, niin äitini on ihan kauhuissan että miksi se nyt itkee, mitä teit sille ym.. HUH :D