En kestä olla vapailla paikoillani. Ellen sitten ole kännissä tai ahmi ruokaa. Tänään olen vain touhunnut.

Minua alkaa heti ottamaan päähän tai olen surullinen. Tänään ei siivoukaan auttanut, lepäsin hetken ja kun nousin niin olin niin raivoissani, että huusin oikein karjahduksen kun meni hermot pieniin asioihin. Kun tavarat tippuu käsistä, koko ajan törmään johonkin, jotain pientä ärsyttävää aivan koko ajan.
Sitten istahdin, meditoin hetken ja kyyneleet valusivat. Lähdin heittämään pienen pyörälenkin.

Olen tänään siis aamukahdeksasta siivonnut, pessyt pyykkiä, käynyt Prismassa, tehnyt ruokaa, koko ajan jotain. Nyt väri päässä ja kohta pesulle.

Sitten varmaan syön ja yritän taas jotenkin kanavoida tätä ärtymystä. Kuukautiset kai vaikuttaa.

Jos en tekisi mitään tällaista, niin joisin alkoholia tai sitten katsoisin sarjaa ja söisin vain, sekä nukkuisin.

Mitä helvettiä minä pakenen? Yritän nyt oikeasti ymmärtää. Kai on pakko yrittää kuunnella herkästi tunteitaan (ei ajatuksia jos vaikka joku pato murtuisi tms.
Kellään hyödyllistä neuvoa?