Lue keskustelun säännöt.
onko nopeus sama kuin älykkyys?
17.09.2010 |
TUli mieleen eräästä palstan keskustelusta, joissa äidit sanoivat selittäneensä älykkäille lapsilleen etteivät nämä saa olettaa muiden olevan "yhtä nopeita". Tästä huomasin yleisen piirteen kulttuurissamme, jossa älykkyyttä pidetään nopeutena ja sukkeluutena.
Minä en ole koskaan ollut nopea. En pysty motivoimaan itseäni nopeuteen tai yhtämittaiseen suorittamiseen. Luen hitaasti, kirjoitan vielä hitaammin - haluan olla varma siitä, mitä todella tarkoitetaan. Laskiessani minun täytyy miettiä, vaikka tietäisinkin, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä - miettiminen tuntuu mukavalta ja turvalliselta ja haluan olla varma, ettei jossain olisi helpompaakin tietä. Minä myös puhun hitaasti ja seurassa juttu usein etenee pois keskustelunaiheesta ennen kuin olen muotoillut sen, mitä halusin sanoa. En missään tapauksessa ole verbaalisesti sukkela tai nokkela. Sanalla sanoen, olen hidas.
Minä olen kuitenkin myös filosofian tohtori ja dosentti. Elätän itseni kilpaillussa ympäristössä tutkimustyöllä, analysoimalla, ideoimalla ja kehittämällä, kirjoittamalla ja puhumalla, usein vierailla kielillä ja haastavissa ympäristöissä. Olen todella asiantuntija ja työni tuloksena on luovia, uudenlaisia ratkaisuja ja menetelmiä. Minua pidetään yliopistopiireissä erittäin pätevänä.
Olenko minä siis tyhmä, koska olen hidas, vai älykäs, koska saan aikaan hyviä tuloksia? PÄrjääkö pässimpikin kilpailussa sitkeydellä? Ja laajemmin: Onko älykkyys nopeutta? Tai nopeus älykkyyttä? Mikä on varovaisuuden, huolellisuuden ja pohdinnan merkitys älykkyydssä, vai ovatko ne täysin toisensa poissulkevia mentaalisia piirteitä?
Kommentit (11)
Älykkyystestissä saisin varmasti kohtalaiset pisteet (en ihan mensan rajaa hätyyttäisi, mutta kuitenkin), mutta keskustellessani saatan vaikuttaa tyhmältä, koska olen hidas. Ja minä olen ihan oikeasti hidas, en vain jää miettimään, vaan minulla oikeasti kestää tajuta, mitä toisen sanomiset loppujen lopuksi tarkoittavat ja mitä siihen kannattaisi vastata. Väittelyssä minut voittaa 99 % todennäköisyydella ihan vain siksi, että olen niin järkyttävän hidas tajuamaan, miksi mielipiteeni on perusteltu. Yleensä, kun mietin asiaa jälkeenpäin, keksin sitten sen ja osaisin sanoa, missä toinen meni metsään, mutta keskustelun aikana se ei onnistu.
Hitaus tuntuu olevan vielä synnynnäistä, niin ei oikein mikään harjoittelu auta. Mutta sitä eivät kaikki tajua. "Sun pitää vaan harjotella sitä väittelemistä." No ei se auta yleisesti, ainoastaan yksittäistä väittelyä varten - jossa siis aihe on tiedossa - voin valmistautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noissa "älykkyysketjuissa" yleensä puhutaan nopeasti oppivien lasten turhautumisesta koulussa. Sehän ei välttämättä ole omanlaisillesi älyköile ongelma, jos siis tykkää tehdä rutiinitehtäviäkin hitaalla tempolla ja huolellisesti miettien.
Ei kai kukaan ole sanonut, että vain nopeus olisi älykkyyttä? Eihän se tietenkään niin ole. Ja minusta tuo ohje, että lapset eivät saa olettaa kaikkien olevan yhtä nopeita on ihan ok. Jos siis sanotaa, että toiset ovat nopeampia kuin toiset, ihmiset ovat erilaisia. Ei siinä mielestäni ole mitään "väärää". Ovathan toiset nopeampia juoksemaankin kuin toiset. Sitten, jos sanotaan, että pitää ymmärtää hitaampia, koska kaikki eivät ole yhtä älykkäitä ollaan jo arveluttavilla vesillä. Tietysti tuokin on totta, mutta kuten omakin viestisi osoittaa ei nopeus ole samaa kuin älykkyys.
puhuminen ei ole ainakaan merkki älykkyydestä, usein semmoiset vain pölöttävät ääneen kaikki ajatuksensa, joista suurin osa on turhia, ja jotka muut pitävät itsellään. Mutta nopeiden hauskojen ja tilannetajuisten vitsien heitto aina sopivissa kohdissa on minusta jonkinlaista älykkyyttä vaativaa, tosin mitkään puujalkavitsit ei sitä ole tai se että joka asiasta on väkisin väännettävä vitsi. Tämäkin varmaan riippuu omasta huumorintajusta mitä pitää älykkäänä.
kuka tahansa voi opiskella itsensä akateemiseksi ja olla dose.
Nykyään hitaatkin voivat olla sitä mitä eivät koskaan olisi voineet olla 50 vuotta sitten, kun taso oli kova ja lukioihinkaan ei päästetty taulapäitä.
Ja se nyt ei ainakaan merkinnyt samaa kuin älykkyys. Samat tyypit sitten jatkoivat yliopistoon, kun opiskelemaan pääsi kuka tahansa, jolla oli ylioppilastodistus. Tämä nyt tosin ei liity ap aiheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
totaalisesti hallitsevat professorityypit niihin autisteihin, joilla on joku huippulahja johonkin. Mutta en nyt tyhminä pitäisi. Kyllä minä tituleeraan älykkääksi ihmisen, joka on nokkela, ajan hermolla, hallitsee monta asiaa hyvin tai loistavasti, ja jolle ei tarvitse samaa asiaa monta kertaa hidastettuna selittää.
Mutta tutkijatyyppejä en tyhminä kuitenkaan pidä. Vähän yksioikoisina kyllä. Onneksi kaikenlaisia ihmisiä työelämässäkin tarvitaan. Itse en jaksa jauhaa ja jaaritella, ja haluan valmista nopeasti. Eikä se merkitse skeidaa suoritetta kuitenkaan.
nopeatempoinen toiminta mitenkään välttämättä ei.
Jos ihmiseltä kestää kauan ymmärtää asia joka muille ei ole vaikea ymmärtää, se ei ole sama asia kuin että ihminen valitsee paneutua asioihin huolella ja ajan kanssa. Jälkimmäinen voi hyvinkin olla älykäs (tai olla olematta), ensinmainittu taas ei ole älykäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihmiseltä kestää kauan ymmärtää asia joka muille ei ole vaikea ymmärtää, se ei ole sama asia kuin että ihminen valitsee paneutua asioihin huolella ja ajan kanssa. Jälkimmäinen voi hyvinkin olla älykäs (tai olla olematta), ensinmainittu taas ei ole älykäs.
useimmat ihmisethän ovat hyviä jossain asiassa ja huonoja toisessa, esim. kielinero ei tajua matikasta mitään ja päinvastoin. Onko hän sitten tyhmä vai älykäs?
on pari tuttua, maistereita (jolla ei kyllä ole mitään merkitystä), mutta heidän kanssaan on toisinaan puuduttavaa keskustella, koska joka toinen kysymys on "ai mitä tarkoitit?", tai sitten he toistavat sen mitä juuri olen sanonut. Sama pätee muihin ihmisiin kenen kanssa olen nähnyt heidän keskustelevan. Vaikka he ovat varmasti älykkäitä monissa asioissa, on tuo hoksottimien hitaus hyvin rasittavaa, vaikken itsekään ole mikään mensan jäsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lienet selvillä siitä että älykkyyttä ei ole vain yhdenlaista. Jos lahjakkuus on hyvin kapea-alaista, esim. ihminen on hyvin huono ymmärtämään syy-yhteyksiä ja ilmaisemaan itseään verbaalisesti mutta laulaa todella kauniisti, häntä olisi harhaanjohtavaa kutsua yksinkertaisesti "älykkääksi". On tarkempaa kutsua häntä musikaalisesti lahjakkaaksi. Tai jos Sademies-tyyppinen autisti laskee maahan pudonneet tulitikut sekunnissa muttei ymmärrä miten juuri mikään ympäröivässä maailmassa toimii, häntäkin olisi harhaanjohtavaa kutsua vain "älykkääksi".
Mutta se on kyllä harhakäsitys että kielellisellä ja matemaattis-loogisella lahjakkuudella ei olisi minkäänlaista korrelaatiota.
Jos ihmiseltä kestää kauan ymmärtää asia joka muille ei ole vaikea ymmärtää, se ei ole sama asia kuin että ihminen valitsee paneutua asioihin huolella ja ajan kanssa. Jälkimmäinen voi hyvinkin olla älykäs (tai olla olematta), ensinmainittu taas ei ole älykäs.
useimmat ihmisethän ovat hyviä jossain asiassa ja huonoja toisessa, esim. kielinero ei tajua matikasta mitään ja päinvastoin. Onko hän sitten tyhmä vai älykäs?
Minä ainakaan en tiedä vastausta. Olen itse melko nopea puhumaan ja kirjoittamaan, mutta en koe olevani erityisen älykäs. Olen koulutukseltani maisteri ja pärjään työssäni kyllä.