Sauli, 43, on elänyt koko aikuisikänsä yksin, tätä asiaa hän katuu!

Mun poika pelkää, että elää elämänsä yksin. Hän ei ole itseänsä tyrkylle tuovaa sorttia. Haluaisi perheen, mutta mistä löytyisi puoliso. Jän on koulutettu, ettei sikäli ole kuin tämä Sauli. Poika on alle 30, joten luulisi ehtivän, mutta mistäpä tosiaan

Vierailija kirjoitti:

Mun poika pelkää, että elää elämänsä yksin. Hän ei ole itseänsä tyrkylle tuovaa sorttia. Haluaisi perheen, mutta mistä löytyisi puoliso. Jän on koulutettu, ettei sikäli ole kuin tämä Sauli. Poika on alle 30, joten luulisi ehtivän, mutta mistäpä tosiaan

Luit pelkän otsikon?

Ihan perusautistilta vaikuttaa. Melkein kaikki hänen ajatuksensa ja kokemuksensa tuntuvat tutuilta. Seurustelukumppaneita olen kyllä aina löytänyt ja nytkin olen naimisissa (jo 23 vuotta), mutta en minä ihmisten kanssa oikein osaa olla.

Tuollaisia Saulin kaltaisia on varmasti paljon. Tuo sosiaalinen kömpelyys vaikeuttaa myös työllistymistä niidenkin kohdalla, joilla muuten osaaminen olisi kunnossa. Jos pääsevät töihin, niin helposti jäävät siihen samaan työpaikkaan loppuiäkseen, eivätkä osaa vaatia osaamisensa mukaista palkkaa.

tuo on surullinen kuva kun istuu pöydän ääressä täytekakun vieressä ja on yksin syömässä sitä.

Vierailija kirjoitti:

tuo on surullinen kuva kun istuu pöydän ääressä täytekakun vieressä ja on yksin syömässä sitä.

hän on kattanut pöydän kahdelle, mutta joutuu kahvittelemaan ja syömään täytekakkunsa yksin. Tuo mies vaikuttaa siistiltä kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Mun poika pelkää, että elää elämänsä yksin. Hän ei ole itseänsä tyrkylle tuovaa sorttia. Haluaisi perheen, mutta mistä löytyisi puoliso. Jän on koulutettu, ettei sikäli ole kuin tämä Sauli. Poika on alle 30, joten luulisi ehtivän, mutta mistäpä tosiaan

Koulutuksesta ei ole mitään apua ja myöhemmin pariutuminen vasta vaikeaa onkin.

Tämä on yksi niistä seurauksista ja lieveilmiöistä, kun vaaditaan, että kaikkien ihmisen pitäisi mahtua samaan muottiin eikä erilaisuutta hyväksytä eikä edes yritetä ymmärtää. Semmoiseen hyvään peruselämään, johon kuuluu vakityö ja parisuhde pitäisi olla huippusuorittaja ekstrovertti, joka rakastaa ihmisten kanssa hääräämistä, huippusuosittu hyvä tyyppi, mutta kun valtaosa ihmisistä on kumminkin ihan tavallisia. Ja sitten on semmoisia, jotka ei edes ole tavallisia, vaan heillä on jokin poikkeama, mikä ei kuitenkaan tee heistä pahoja, tai huonoja ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yksi niistä seurauksista ja lieveilmiöistä, kun vaaditaan, että kaikkien ihmisen pitäisi mahtua samaan muottiin eikä erilaisuutta hyväksytä eikä edes yritetä ymmärtää. Semmoiseen hyvään peruselämään, johon kuuluu vakityö ja parisuhde pitäisi olla huippusuorittaja ekstrovertti, joka rakastaa ihmisten kanssa hääräämistä, huippusuosittu hyvä tyyppi, mutta kun valtaosa ihmisistä on kumminkin ihan tavallisia. Ja sitten on semmoisia, jotka ei edes ole tavallisia, vaan heillä on jokin poikkeama, mikä ei kuitenkaan tee heistä pahoja, tai huonoja ihmisiä.

Ei tarvi olla huippusuorittaja ekstrovertti mutta asiansa hoitava ja itsenäisesti pärjäävä kyllä. Siis ei syytä eikä kuormita julmetusti läheisiään.

Paljon ihmisiä jotka on täysin sokeita omalle rasittavuudelleen. Jos ei ole yhtään kykyä introspektioon ei kukaan jaksa sopeutua kehityskyvyttömiin puupäihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yksi niistä seurauksista ja lieveilmiöistä, kun vaaditaan, että kaikkien ihmisen pitäisi mahtua samaan muottiin eikä erilaisuutta hyväksytä eikä edes yritetä ymmärtää. Semmoiseen hyvään peruselämään, johon kuuluu vakityö ja parisuhde pitäisi olla huippusuorittaja ekstrovertti, joka rakastaa ihmisten kanssa hääräämistä, huippusuosittu hyvä tyyppi, mutta kun valtaosa ihmisistä on kumminkin ihan tavallisia. Ja sitten on semmoisia, jotka ei edes ole tavallisia, vaan heillä on jokin poikkeama, mikä ei kuitenkaan tee heistä pahoja, tai huonoja ihmisiä.

Ei tarvi olla huippusuorittaja ekstrovertti mutta asiansa hoitava ja itsenäisesti pärjäävä kyllä. Siis ei syytä eikä kuormita julmetusti läheisiään.

Paljon ihmisiä jotka on täysin sokeita omalle rasittavuudelleen. Jos ei ole yhtään kykyä introspektioon ei kukaan jaksa sopeutua kehityskyvyttömiin puupäihin.

Ja omasta mielestäsi sinä olet sitten täydellinen ihminen vai? Muut on kehityskyvyttömiä puupäitä? Aika paljon turhaumaa ja aggressiota tekstissäsi. Asiat voisi ilmaista rakentavamminkin. Ongelmia syntyy, kun ihmisillä on erilaisia kommunikaatiotyylejä ja temperamentteja. Usein esim. ekstrovertit kokee introvertit turhauttavina eikä millään pysty ymmärtämään heidän näkökulmaa, tai kokemusta.

Itselläni on Saulin kanssa hyvin samanlaisia kokemuksia, vieläpä samassa ikäluokassa. Jotenkin sitä on melkein koko ikänsä tuntenut olevan ulkopuolella elämästä ja ihmisyydestä hyvin perusteellisella tavalla, ikään kuin koko alusta, josta on lähtenyt kasvamaan olisi irrallaan muista.

Autismi, neurotyypit, tieteellä on paljon sanoja, joilla lyödä leimoja ja hakea selityksiä. Mikään ei kuitenkaan pysty välittämään tai sisältämään niitä tunteita, joita ulkopuolisuus lopulta lyö pintaan ja pala palalta syö ihmisen sisältä päin.

Olennaisena erona Sauliin olen tunnepuolelta lähempänä toista ääripäätä: Tunnistan paitsi omani, mutta etenkin toisten ihmisten tunnetilat ja reagoin niihin voimakkaasti "imemällä" ne tahtomattani sisälle. Lohduttaminen, ymmärtäminen, ja ihmisten sydänten kuunteleminen tulevat luonnostaan. Myötäeläminen toisten suruissa onkin muodostunut pieneen piiriin rajoittuvassa elämässäni tärkeimmäksi merkitykseksi yleensäkin jatkaa eteenpäin. Ongelmana on, että huolimatta omien tunnetilojen intuitiivisesta tunnistamisesta en pysty käsittelemään niitä kunnolla, ja myötäelämisen hinta on kova. Siltikään en koskaan torjuisi pienintäkään tarvetta olla kuuntelevana korvana - joskus jopa tunnen hetkellisesti aitoa yhteyttä.

Sairaalloinen torjutuksi tulemisen pelko, koko elämän intensiivisyys aistiyliherkkyyksineen, krooninen energian puute, sekä juuri tämä niin vaikeasti "ymmärrettävällä" tavalla kuvailtavissa oleva ulkopuolisuuden tunne pitää portit lujasti suljettuina, enkä ole vieläkään löytänyt hukattuja avaimia. Sikäli mikäli kyseisiä avaimia edes on koskaan ollut?

Vierailija kirjoitti:

Mun poika pelkää, että elää elämänsä yksin. Hän ei ole itseänsä tyrkylle tuovaa sorttia. Haluaisi perheen, mutta mistä löytyisi puoliso. Jän on koulutettu, ettei sikäli ole kuin tämä Sauli. Poika on alle 30, joten luulisi ehtivän, mutta mistäpä tosiaan

Jos hän on koulutettu ja on päässyt töihin, niin sieltä työelämästä voi tulla lisää itsevarmuutta ja myös sitä, että oppii olemaan ihmisten kanssa, puhumaan ja kertomaan ajatuksistaan. Itsevarmuus lisää todennäköisyyttä, että naisetkin alkavat huomata. 

Naisillakin se maku saattaa muuttua matkan varrella, tai ainakin ne parinvalintakriteerit. Kolmekymppisenä osataan jo arvostaa sellaista tasaista ja luotettavaa miestä. Jos siitä hiljaisesta hissukasta, joka opiskeluvuosina tuli sivuutettua, on työelämässä kouliintunut vähän sosiaalisempi ja itsevarmempi mies, jolla on urakin mallillaan, niin hyvinkin saattaa se entinen hissukka löytää ottajansa siinä kolmen kympin kieppeillä.

Vierailija kirjoitti:

tuo on surullinen kuva kun istuu pöydän ääressä täytekakun vieressä ja on yksin syömässä sitä.

Mitä surullista siinä on? Minäkin olen syönyt kakkua yksin kotona.

Varmaan kuvausten vuoksi söi pöydän äärestä, kameroiden poissaollessa sitten kalsarit jalassa sängyssä.

Eikös hän ole se tyyppi, jolle kerättiin rahaa kaukoputkea varten? On hämärä muistikuva siitä, että hänellä olisi hetken aikaa ollut tyttöystävä.

Hei, tuo dokumentti on vuodelta 2021. Sauli meni kimppaan naisen kanssa, jonka kanssa oli yhteyksissä dokumentin teon aikana.

https://areena.yle.fi/1-50653011?seek=708

Taas tää kaveri, tai sit se outo ladamies.

Naiset ei osaa samaistua miesten yksinäisyyteen, kun naiset voi Tinderistä saada juttuseuraa tuosta vain.

Niin tämän takia naiset haukkuvat miehiä.

Naisia tulisi opettaa ymmärtämään jo ihan peruskoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ei osaa samaistua miesten yksinäisyyteen, kun naiset voi Tinderistä saada juttuseuraa tuosta vain.

Niin tämän takia naiset haukkuvat miehiä.

Naisia tulisi opettaa ymmärtämään jo ihan peruskoulussa.

Tämä. Tytöille tulisi jo nuorella iällä opettaa, että miehillä on vaikeampaa ja että naisilla on helpompaa. Ja tämän takia naisten tulisi tehdä enemmän miesten eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ei osaa samaistua miesten yksinäisyyteen, kun naiset voi Tinderistä saada juttuseuraa tuosta vain.

Niin tämän takia naiset haukkuvat miehiä.

Naisia tulisi opettaa ymmärtämään jo ihan peruskoulussa.

Tämä. Tytöille tulisi jo nuorella iällä opettaa, että miehillä on vaikeampaa ja että naisilla on helpompaa. Ja tämän takia naisten tulisi tehdä enemmän miesten eteen.

Nyt siellä opetetaan, että pojat on poikia ja opettaja käyttää 70 % ajasta poikiin. Lisääkö helpotuksia, tukea ja tien tasoittamista siis pojille, sekö auttaa?

Minäkin olen elänyt yksin nelikymppiseksi ja ainut mitä kadun on että edes yritin sekaantua vastasukupuoleen parisuhteen merkeissä. Kyllä olisi niin tyytyväinen ilman niitä kokemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ei osaa samaistua miesten yksinäisyyteen, kun naiset voi Tinderistä saada juttuseuraa tuosta vain.

Niin tämän takia naiset haukkuvat miehiä.

Naisia tulisi opettaa ymmärtämään jo ihan peruskoulussa.

Tämä. Tytöille tulisi jo nuorella iällä opettaa, että miehillä on vaikeampaa ja että naisilla on helpompaa. Ja tämän takia naisten tulisi tehdä enemmän miesten eteen.

Öh... Niinhän meitä opetetaan pikkutytöstä asti. Nyt miehet huutavat, koska me olemme lopettaneet miesten hoivaamisen. Mies on opetettu odottamaan jalustalle nostamista, palvelua ja hoivaa. Ja nyt kun mies saakin tavallista kohtelua, mies luulee että häntä sorretaan.

Miehet saavat rauhassa nääntyä ymmärryksen puutteeseen. Minulla on oma elämä elettävänä.