Lue keskustelun säännöt.
Toisesta ketjusta tuli mieleen, että kun lääkärit perustelevat lääkiksen aloituspaikkojen vähyyttä aina sillä, että opiskelija-aines halutaan pitää riittävän laadukkaana
09.07.2023 |
Mutta kuinka on mahdollista, että ruotsinkielinen pääsee noin paljon alhaisemmilla pääsykoepisteillä opiskelemaan lääkäriksi. Väliinhän mahtuisi luultavasti satoja ellei jopa tuhansia suomenkielisiä hakijoita jos tämä kieliasia unohdettaisiiin kokonaan. EIkö tässä muka nyt kärsi laatu aivan hel###isti?
Kommentit (18)
Siksi kannattaa opiskella ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Positiivinen syrjintä on syrjintää.
Vierailija kirjoitti:
Siksi kannattaa opiskella ruotsia.
Tämä ei vaan nyt riitä perusteluksi kysymykseen. Näinhän te aina asiaa selitätte mutta faktat on faktoja
Outoa maassa jossa on lääkäripula. Elitismiä.
Lääkärinpalkat saattaisivat laskea jos lääkäreitä olisi vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkärinpalkat saattaisivat laskea jos lääkäreitä olisi vähemmän.
Ei tulevaisuudessa lääkäreitä ole nykyiseen malliin. Tekoäly korvaa lääkärin, koska tekee paremmin diagnoosit ja on paljon halvempi.
Tekosyitä todellisuus on se että aloitusmäärät pidetään alhaisina niin ei tule lääkäreille kilpailua palkoista niin läökäreiden palkat pysyy taivaassa jotka kotiutetaan pääomatuloina että pääsee laillisesti kiertää veroja luomalla pöytälaatikkoon yrityksen siihen välille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tekosyitä todellisuus on se että aloitusmäärät pidetään alhaisina niin ei tule lääkäreille kilpailua palkoista niin läökäreiden palkat pysyy taivaassa jotka kotiutetaan pääomatuloina että pääsee laillisesti kiertää veroja luomalla pöytälaatikkoon yrityksen siihen välille
No näinhän se on ja kaikki sen todellisen syyn tietää
Itse seniorilääkärinä ja myös opetukseen osallistuvana (vaikka en ole millään lailla yliopiston henkilökuntaa) toivoisin, että opetusresursseja lisättäisiin myös. Ainakin meidän yliopistosairaalassa opetusryhmät ovat valtavia, ja potilaita hoitavien ihmisten työajasta menee iso osa siihen, että yritetään tätä tietoa ja opetusta antaa näille valtavan suurille kursseille.
Lääkäreitä ei oikeasti saada lisää vain koulutuksen aloituspaikkoja lisäämällä. Tarvittaisiin muutakin. Kohta kai lääkäreitäkin koulutetaan noin suurin piirtein kirjekursseilla - mikä koulutuksen laadun romahdus on jo joillain muilla aloilla tapahtunut.
Enkä tiedä sitten paljonko niitä pitäisi kouluttaa, kun nyt jo lääkärikoulutettujen määrä suhteessa väestöön on Euroopan suurimpia. Olisiko riittävää, jos joka toinen meistä olisi lääkäri? Tai riittäisikö joka neljäs?
No, kalliita sihteereitähän me nykyään, varsinkin julkisella sektorilla ollaankin. Kun sihteerit on säästetty minimiin ja kirjausvelvoitteita lisätty, niin jokuhan nämäkin hommat on tehtävä. It-tukeen on sote-päivittyvien tietojärjestelmien vuoksi spiteltava viikottain, ja sitten odotellaan - koska niillä herroilla ei ole kiireitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siksi kannattaa opiskella ruotsia.
Vaikka osaisin kuinka hyvin toista kieltä, haluaisin opiskella omalla äidinkielellä jos siihen vain on mahdollisuus. Lääkis varmasti riittävän vaikea opinahjo ilman että joutuu ponnistelemaan samalla vieraan kielen kanssa.
Kyllä kyse on enemmän resursseista. Ryhmäkoot ovat nyt jo liian suuret. Siinä alkaa oikeasti potilasturvallisuus vaarantua, kun ei opintojen aikana pääse tarpeeksi harjoittelemaan käytännön toimenpiteitä. Käytännön opetusta on korvattu esim. massaluennoilla ja totuus taitaa olla, että ei kukaan niissä opi kunnolla.
Opettajia on vähennetty vaikka sisäänottomäärät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneet hurjasti. Jos tästä vielä sisäänottomääriä nostetaan niin siitä ei kyllä hyvä seuraa. Siinä ei opi mitenkään, jos jotain toimenpidettä on seuraamassa 20 kandia. Itse ei pääse käytännössä harjoittelemaan. Lisäksi kunnollisia harjoittelupaikkoja, joissa saisi hyvää ohjausta ei riitä kaikille kandeille.
-lääkisläinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää muistaa myös ns. kuudes lääketieteellinen tiedekunta eli lääketiedettä ulkomailla opiskelevat suomalaiset. Tällaisia opiskelijoita on yli tuhat. Lääkäriliiton selvityksen mukaan 90 % heistä aikoo palata töihin Suomeen valmistumisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa myös ns. kuudes lääketieteellinen tiedekunta eli lääketiedettä ulkomailla opiskelevat suomalaiset. Tällaisia opiskelijoita on yli tuhat. Lääkäriliiton selvityksen mukaan 90 % heistä aikoo palata töihin Suomeen valmistumisen jälkeen.
Aikoo, juu. Palaa ehkä joksikin aikaa. Sitten lähtee muualle tai vaihtaa alaa. Niin tekevät myös hoitajat.
Nykyihmisten arvomaailmaa on individualismi, itsensä kehittäminen ja "koska Minä haluan"-asenne. Ei yhteiskunnallisuus, palvelu ja vastuunkanto. Kuka täällä nykyään viitsii hoitaa toisia, jos toimeentulon saa helpommallakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse seniorilääkärinä ja myös opetukseen osallistuvana (vaikka en ole millään lailla yliopiston henkilökuntaa) toivoisin, että opetusresursseja lisättäisiin myös. Ainakin meidän yliopistosairaalassa opetusryhmät ovat valtavia, ja potilaita hoitavien ihmisten työajasta menee iso osa siihen, että yritetään tätä tietoa ja opetusta antaa näille valtavan suurille kursseille.
Lääkäreitä ei oikeasti saada lisää vain koulutuksen aloituspaikkoja lisäämällä. Tarvittaisiin muutakin. Kohta kai lääkäreitäkin koulutetaan noin suurin piirtein kirjekursseilla - mikä koulutuksen laadun romahdus on jo joillain muilla aloilla tapahtunut.
Enkä tiedä sitten paljonko niitä pitäisi kouluttaa, kun nyt jo lääkärikoulutettujen määrä suhteessa väestöön on Euroopan suurimpia. Olisiko riittävää, jos joka toinen meistä olisi lääkäri? Tai riittäisikö joka neljäs?
No, kalliita sihteereitähän me nykyään, varsinkin julkisella sektorilla ollaankin. Kun sihteerit on säästetty minimiin ja kirjausvelvoitteita lisätty, niin jokuhan nämäkin hommat on tehtävä. It-tukeen on sote-päivittyvien tietojärjestelmien vuoksi spiteltava viikottain, ja sitten odotellaan - koska niillä herroilla ei ole kiireitä.
Kyllä tuo lääkäriliiton mantra tulee ihan kuin apteekin hyllyltä, pun intended.
Suomessa ei ole eurooppalaisittain erityisen paljon lääkäreitä. Mm. Ruotsissa, Norjassa ja Belgiassa on enemmän.
https://www.destatis.de/DE/Themen/Laender-Regionen/Internationales/Them…
Lääkäreitä on 46 per 10 000 asukasta, joten tuosta "joka neljäs" ollaan kyllä todella kaukana. Toisekseen, eikö se nyt kerro ihan selkeästä lääkärivajeesta, jos virkoja jää täyttämättä, vaikka tarjotaan todella suurta palkkaa keskiverto akateemiseen tulotasoon nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse seniorilääkärinä ja myös opetukseen osallistuvana (vaikka en ole millään lailla yliopiston henkilökuntaa) toivoisin, että opetusresursseja lisättäisiin myös. Ainakin meidän yliopistosairaalassa opetusryhmät ovat valtavia, ja potilaita hoitavien ihmisten työajasta menee iso osa siihen, että yritetään tätä tietoa ja opetusta antaa näille valtavan suurille kursseille.
Lääkäreitä ei oikeasti saada lisää vain koulutuksen aloituspaikkoja lisäämällä. Tarvittaisiin muutakin. Kohta kai lääkäreitäkin koulutetaan noin suurin piirtein kirjekursseilla - mikä koulutuksen laadun romahdus on jo joillain muilla aloilla tapahtunut.
Enkä tiedä sitten paljonko niitä pitäisi kouluttaa, kun nyt jo lääkärikoulutettujen määrä suhteessa väestöön on Euroopan suurimpia. Olisiko riittävää, jos joka toinen meistä olisi lääkäri? Tai riittäisikö joka neljäs?
No, kalliita sihteereitähän me nykyään, varsinkin julkisella sektorilla ollaankin. Kun sihteerit on säästetty minimiin ja kirjausvelvoitteita lisätty, niin jokuhan nämäkin hommat on tehtävä. It-tukeen on sote-päivittyvien tietojärjestelmien vuoksi spiteltava viikottain, ja sitten odotellaan - koska niillä herroilla ei ole kiireitä.
Kyllä tuo lääkäriliiton mantra tulee ihan kuin apteekin hyllyltä, pun intended.
Suomessa ei ole eurooppalaisittain erityisen paljon lääkäreitä. Mm. Ruotsissa, Norjassa ja Belgiassa on enemmän.
https://www.destatis.de/DE/Themen/Laender-Regionen/Internationales/Them…
Lääkäreitä on 46 per 10 000 asukasta, joten tuosta "joka neljäs" ollaan kyllä todella kaukana. Toisekseen, eikö se nyt kerro ihan selkeästä lääkärivajeesta, jos virkoja jää täyttämättä, vaikka tarjotaan todella suurta palkkaa keskiverto akateemiseen tulotasoon nähden.
Vuonna 2022 alle 65-vuotiaita lääkäreitä oli vähän yli 21000. Väestön määra oli noin 5,5 miljoonaa. Noin joka 263. suomalainen oli alle 65-vuotias lääkäri.
Koulutusmääriä on lisätty. Opetusresursseja sen sijaan ei. Lääkärit eivät puhkea munasta. Jos ei synny merkittävää lisäystä myös opetukseen, ei niitä lääkäreitä vaan voida kouluttaa enempää.
Toinen juttu on vielä se, että nuoret lääkärit varsinkin arvostavat vapauttaan. Monia ei huvita päivystysvelvoitteet, pakollinen sihteerintyö ja monet vakivirkaan liittyvät hallinto-, opetus- ja kokousvelvoitteet sekä yleisenä kivittämisen kohteena oleminen. Meitä eläkeikää lähestyviä pyörii vakiviroissa tavattoman paljon;virkoja on tyhjinä, mutta ne eivät nuoria lääkäreitä juuri houkuta. Systeemissä on vikana joku muukin kuin lääkärie vähäisyys.
ns.lääkäripula ei johdu siitä, että Suomessa olisi lääkäreitä liian vähän vaan syynä on se, ettei nuoret lääkärit halua tulla julkiselle pyolelle pakkotahtiseen, byrokraattiseen työhön.
Vierailija kirjoitti:
ns.lääkäripula ei johdu siitä, että Suomessa olisi lääkäreitä liian vähän vaan syynä on se, ettei nuoret lääkärit halua tulla julkiselle pyolelle pakkotahtiseen, byrokraattiseen työhön.
Jos lääkäreitä olisi riittävästi eli jopa liikaa myös tuo työ kelpaisi.
Samanlainen ilmiö näkyy muissa tiedekunnissa.