Meinasin alkaa imuroimaan, mutta luulin, että joku oli pöllinyt mun imurin

Voin samastua tuohon ihmetyksen ja kauhun sekaiseen tunteeseen. Päässä käy sekunnissa sata ajatusta, että miksi! kuka! miten! ja sitten kadonnut esine löytyykin ihan omilta jäljiltä.

Sain itse joskus kohtauksen, kun tulin töistä ja joku oli asetellut pikkupöydällä olevat koriste-esineet katsomaan seinään päin, kun ne aina katsoivat huoneeseen. Heti ajattelin, että kuka mielisairas minua uhkailee ja koettaa pelotella. Aivot raksuttivat hetken ja sydän jätti jonkun lyönnin välistä, kunnes äkkiä muistin itse kiivenneeni tutkimaan ilmastointiventtiiliä ja siirtäneeni pöydän tieltä ennen töihin lähtöä. Nähtävästi olin kiireessä vain palauttanut paikoilleen eri päin kuin yleensä.