Tunnetteko ihmisiä jotka ei arvosta vanhempiaan?

Toivoin lapsena että se niin sanottu isä tappaisi itsensä kuten oli niin usein huutaen uhkaillut.

Minulla ei ole isää.

Vierailija kirjoitti:

Toivoin lapsena että se niin sanottu isä tappaisi itsensä kuten oli niin usein huutaen uhkaillut.

Minulla ei ole isää.

Miten voit sanoa ettei sulla ole isää vaikka selvästi on ollut?

Vierailija kirjoitti:

Toivoin lapsena että se niin sanottu isä tappaisi itsensä kuten oli niin usein huutaen uhkaillut.

Minulla ei ole isää.

Se on silti sun isä. Älä ole niin kiittämätön.

Minä. Eivät opettaneet mitään tärkeää koskaan. Riitelivät, nälvivät toisiaan, pakko silti jatkaa yhdessä jostain syystä. Eivät osanneet antaa henkistä tukea kun itsellä ollut vaikeaa. Epäkypsiä molemmat tavallaan. En halua tulla heidänlaisekseen missään vaiheessa elämää. Ja onneksi en ole.

Vierailija kirjoitti:

Toivoin lapsena että se niin sanottu isä tappaisi itsensä kuten oli niin usein huutaen uhkaillut.

Minulla ei ole isää.

Ei minullakaan äitiä. Olin oman äitini äiti. On helpotus kun hän kuolee eikä tarvitse enää olla tekemisissä. Mitä tulee taivaaseen niin jos äiti on siellä, vaadin päästä jonnekin muualle tai ainakin haluan lähestymiskiellon.

Ihmiset, jotka kauhistelee miten jotkut voi puhua narkkari- ja alkoholistivanhemmista ikävästi ei ole eläneet sellaisen kanssa. Ei kaikki ole täysi k-päitä, mutta ei ne ole täydellisiä vanhempia ja ihan turha itkeä, että sulla sentään oli isä. Melkein jokainen narkkarin lapsi olisi ihan mielellään antanut sen nistin sinulle isäksi.

Yleensä tällaisten lasten mielet ovat myrkytetty aika tehokkaasti katkerien tai muuten sairaiden toisten aikuisten toimesta. Eihän lapsi tuollaista ajattele tai katkeroidu, jos häntä ei joku siihen ohjaa.

Itse en ole enää tekemisissä omien vanhempieni kanssa mutta en minä koe heitä kohtaan mitään katkeruutta. Vajavaisia ihmisiä jotka tekivät parhaansa ja elävät omissa rajoituksissaan edelleen. Kuten minäkin. Sellaista se on. Kannattaa antaa anteeksi vanhemmilleen. Vaikka ei olisi tekemisissä niin ei ainakaan kyräillä tai kantaa kaunaa. Ihan niinkuin kuolleista ei saa puhua pahaa, ei saisi elävistäkään.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, jotka kauhistelee miten jotkut voi puhua narkkari- ja alkoholistivanhemmista ikävästi ei ole eläneet sellaisen kanssa. Ei kaikki ole täysi k-päitä, mutta ei ne ole täydellisiä vanhempia ja ihan turha itkeä, että sulla sentään oli isä. Melkein jokainen narkkarin lapsi olisi ihan mielellään antanut sen nistin sinulle isäksi.

Joo, ihan totta. Mutta ne ajat ovat menneessä ja elämä nykypäivässä on sitä parempaa mitä vähemmän kantaa vanhaa paskaa mukanaan. Jättäkää varsinkin nämä paskat siis menneisyyteen ja koittakaa olla avoinna nykypäivän onnelle.

98 % vauvapalstan kirjoittajista puhuu ikävästi ja halveksivasti ja vihaavasti vanhemmistaan.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tällaisten lasten mielet ovat myrkytetty aika tehokkaasti katkerien tai muuten sairaiden toisten aikuisten toimesta. Eihän lapsi tuollaista ajattele tai katkeroidu, jos häntä ei joku siihen ohjaa.

Itse en ole enää tekemisissä omien vanhempieni kanssa mutta en minä koe heitä kohtaan mitään katkeruutta. Vajavaisia ihmisiä jotka tekivät parhaansa ja elävät omissa rajoituksissaan edelleen. Kuten minäkin. Sellaista se on. Kannattaa antaa anteeksi vanhemmilleen. Vaikka ei olisi tekemisissä niin ei ainakaan kyräillä tai kantaa kaunaa. Ihan niinkuin kuolleista ei saa puhua pahaa, ei saisi elävistäkään.

Odota vaan kun ne sun vanhemmat tulee vanhoiksi ja joudut ruveta hoitamaan niitä ja niiden asioita... Ja ne yrittää murtaa sun psyyken uudestaan. Olin samaa mieltä kuin sinä ja toimin kuin sinä, kunnes elämä heitti eteen vielä tämän yhden esteradan suoraan helvetin esikartanosta. Aluksi olin että kumpa vielä saisin muutaman terveen vuoden ilman äitiä. Nyttemmin se on vaihtunut siihen että toivottavasti äiti ei ehdi tpppaa minua stressiin ennen kuin itse kuolee.