Kadutko auringossa paahtamistasi?
Multa on nyt +50 v jouduttu leikkaamaan, jäädyttämään muutoksia naamasta/rintalastasta. Nuoruuden paahtamiset, sillon ei saanut olla kalkkilaivan kapteeni, kaduttaa nyt kun katselen rupsahtanutta ja ryppystä naamaani peilistä.
Nuorille annan neuvon; ehdottomasti auringonrasvaa kasvoihin, kaulaan ennen ulos menoa.
Ottakaa mallia aasialaisista kanssasisarista.
Niin ei naama rupsahda ennenaikojaan.
Kommentit (20)
En kadu, jostain syystä ihoni ei ole rypistynyt, eikä minulla ole ihomuutoksia, enkä ole ikinä käyttänyt aurinkorasvaa. Nyt aikuisena minulla on ulkotyö ja kesälomanikin vietän ulkona. Varmaan hyvät geenit.
En oo koskaan ottamalla ottanut aurinkoa. Oon 52v. ja muistan ku kaverit kesäisin vittuili mulle siitä että tykkäsin olla varjossa. Olin kummallinen. Mulla on tullu huono olo auringossa enkä esim saunassa tykkää olla ku ihan hetken. Naama nykyään melko rypytön, toistaiseksi.
En kadu, olen niin ruma muutenkin ettei paljoo rypyt pelota. Rakastan maata auringossa. N34
En kadu. Olen nyt 63v eikä ihoni ole kärsinyt, näytän paljon paremmalta ja iho tuntuu sileämmältä päivettyneenä. Käytän toki aurinkorasvaa alkukesästä ja etelässä
Tosin makaan auringossa vartavasten ehkä 4h vuodessa mutta koska olen ulkona kesällä päivittäin useita tunteja olen ihan papu. Rakastan lämpöä ja tankkaan sitä ihan kipujeni takia mutta näin kuumat ilmat on ihania kun tarkenee varjossakin eikä tuulikaan oli raaka ja jäinen kuten yleensä.
Kaksipiippuinen juttu.
Olen saanut vuosia nauttia huolettomasta elämästä rannalla ja muualla. Tuloksena siitä hieno rusketus.
Onhan se fakta että aurinko ei tee hyvää iholle, mutta elämästä täytyy nauttia myös. Siksihän me täällä ollaan.
En kadu. Katuisin jos olisin nuorena neuroottisesti kulkenut varjoissa naamani peittäen ja aurinkoa peläten kuten monet aasialaiset kanssasisaret. Ei elämää kannata ryppyjen pelossa rajoittaa ja ahdistua. Nykyään on jonkin verran ryppyjä mutta mielestäni ikäiselleni se on normaalia. Kannan ryppyni ylpeänä ja nautin edelleen auringosta, toki maltilla ja järkevästi.
En kadu enkä pelkää ryppyjä mutta ihomuutoksia pelkään enkä enää ymmärrä mikä se juttu ruskettumisessa oikein oli. Minulla on herkkä, vitivalkoinen iho joka ruskettuu todella hitaasti, työllä ja tuskalla. Olen polttanut sen monesti karrelle, ja aikanaan sanonta olikin tämän päivän puna on huomisen bruna. En siis osannut palamista edes varoa vaan pidin jopa hyvänä asiana koska sen myötä iho sai lopulta väriä.
Tuntuu kummalle että etelänmatkoilla jaksoi paahtaa ihoa ja oli niin tyytyväinen rusketukseen, joka oli kuitenkin parin viikon päästä jo kadonnut. Ei mitään järkeä.
Tosin oli paljon muutakin mihin ei ollut itsessään tyytyväinen ja yritti väkisin muuttua toisenlaiseksi. Kai se kuului nuoruuteen.
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu.
Olen saanut vuosia nauttia huolettomasta elämästä rannalla ja muualla. Tuloksena siitä hieno rusketus.
Onhan se fakta että aurinko ei tee hyvää iholle, mutta elämästä täytyy nauttia myös. Siksihän me täällä ollaan.
Ei ole fakta. Mietippä, miten ihmiset on kehittyny alasti auringon alla ja esim d-vitamiinintuotanto on kätevästi asennettu tuota kautta toimimaan. Toki liika on liikaa, lääkkeet ja ruokavalio voi vaikuttaa palamisherkkyyteen ja palaminenhan ei tietenkään tee hyvää, mutta väittäisin että oman sietokyvyn mukaan auringonvalon saaminen iholle tekee hyvää, iholle, mielelle ja koko ruumiille.
Vierailija kirjoitti:
En, paahdan lisää niin paljon kuin ehdin. :) Loppuviikosta Kreikan auringon alle tirisemään.
Toivottavasti saat karmean ihosyövän!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu.
Olen saanut vuosia nauttia huolettomasta elämästä rannalla ja muualla. Tuloksena siitä hieno rusketus.
Onhan se fakta että aurinko ei tee hyvää iholle, mutta elämästä täytyy nauttia myös. Siksihän me täällä ollaan.
Ei ole fakta. Mietippä, miten ihmiset on kehittyny alasti auringon alla ja esim d-vitamiinintuotanto on kätevästi asennettu tuota kautta toimimaan. Toki liika on liikaa, lääkkeet ja ruokavalio voi vaikuttaa palamisherkkyyteen ja palaminenhan ei tietenkään tee hyvää, mutta väittäisin että oman sietokyvyn mukaan auringonvalon saaminen iholle tekee hyvää, iholle, mielelle ja koko ruumiille.
No itsellä on pikemminkin tuo "liika on liikaa" tilanne ja tuloksena oli 33v iässä jo eka maksaläiskä ja hyperpigmenttiä, pieniä luomia jne. Uskon, että ilman jatkuvaa auringossa oloa ei näitä kasvoista löytyisi.
t. tuo jota lainasit
Ei kaduta, vasta tänä kesänä aloitin. Tosin olen nuori ja rypytön, ja ihosairauttani voi helpottaa auringon valolla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, paahdan lisää niin paljon kuin ehdin. :) Loppuviikosta Kreikan auringon alle tirisemään.
Toivottavasti saat karmean ihosyövän!
Miksi kukaan kirjottais tämmöstä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu.
Olen saanut vuosia nauttia huolettomasta elämästä rannalla ja muualla. Tuloksena siitä hieno rusketus.
Onhan se fakta että aurinko ei tee hyvää iholle, mutta elämästä täytyy nauttia myös. Siksihän me täällä ollaan.
Ei ole fakta. Mietippä, miten ihmiset on kehittyny alasti auringon alla ja esim d-vitamiinintuotanto on kätevästi asennettu tuota kautta toimimaan. Toki liika on liikaa, lääkkeet ja ruokavalio voi vaikuttaa palamisherkkyyteen ja palaminenhan ei tietenkään tee hyvää, mutta väittäisin että oman sietokyvyn mukaan auringonvalon saaminen iholle tekee hyvää, iholle, mielelle ja koko ruumiille.
Et ole kuullut koskaan otsonikerroksen vähyydestä?
Et nykytietämyksestä ihosyövän kohdalla, jonka etäpesäke tiedetään lähteneen ihosyövästä?
Et ymmärrä, miten vaaleat pohjolan ihmiset eivät kestä luonnostaan aurinkoa samalla tavoin kuin muut?
En kadu koska kokoikäni pc pelaaja, aina sisällä kotona kun pystyy.
Taksissa yövuoroja.
..l..
Jokaisen iho tuhoutuu ultraviolettisäteilyssä, poikkeuksia ei ole, vaikka moni niin tuntuu kuvittelevan omalla kohdallaan. Vuosien myötä saatu säteilymäärä saattaa olla jopa merkittävämpi tekijä ihosyöpäriskille kuin yksittäiset yliannostukset ihon palamisineen. Joka tapauksessa ihosyövistä vaarallisimman eli melanooman määrät ovat moninkertaistuneet sinä aikana kun olen asiaa työn puolesta seurannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu.
Olen saanut vuosia nauttia huolettomasta elämästä rannalla ja muualla. Tuloksena siitä hieno rusketus.
Onhan se fakta että aurinko ei tee hyvää iholle, mutta elämästä täytyy nauttia myös. Siksihän me täällä ollaan.
Ei ole fakta. Mietippä, miten ihmiset on kehittyny alasti auringon alla ja esim d-vitamiinintuotanto on kätevästi asennettu tuota kautta toimimaan. Toki liika on liikaa, lääkkeet ja ruokavalio voi vaikuttaa palamisherkkyyteen ja palaminenhan ei tietenkään tee hyvää, mutta väittäisin että oman sietokyvyn mukaan auringonvalon saaminen iholle tekee hyvää, iholle, mielelle ja koko ruumiille.
Et ole kuullut koskaan otsonikerroksen vähyydestä?
Et nykytietämyksestä ihosyövän kohdalla, jonka etäpesäke tiedetään lähteneen ihosyövästä?
Et ymmärrä, miten vaaleat pohjolan ihmiset eivät kestä luonnostaan aurinkoa samalla tavoin kuin muut?
Olen monesti kuullut, mutta en jaksa uskoa otsonikerroksen vähyyden kääntävän auringon luontaista vaikutusta ihmiseen päinvastaiseksi. Toki en kiellä etteikö se säteilyn voimakkuuteen vois vaikuttaa.
Joo, oon kuullu siittäkin miten syövät on nykymaailmassa lisääntyny hurjaa vauhtia, ihosyöpä mukaanlukien. Ei kuitenkaan pysty osoittamaan, että aurinko itsessään olisi sen pelkkä aiheuttaja, osatekijä voi toki olla.
Olen itsekin blondi vaikeasti ruskettuva, helposti palava ihminen, joten tiedän hyvin. Tämän takia pyrinkin pysymään mahdollisimman herkkänä ja tietoisena aurinkoa ottaessani. Kätevää, kun tulee luonnostaan sellainen varjoon haluamisen fiilis, sitten kun alkaa oleen kiintiö täynnä. Aurinko on kuitenkin meille tänne pohjoiseen kautta aikojen kesäisin paistanu, joten ei se meillekään mikään täysin vältettävä vaarallinen ufo ole. D-vitamiinin tuottamista ja varastoimista pitkää talvea varten pidän myös tärkeänä ja luonnollisena asiana, johon tällainen vaalea iho on kätevästi erikoistunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, paahdan lisää niin paljon kuin ehdin. :) Loppuviikosta Kreikan auringon alle tirisemään.
Toivottavasti saat karmean ihosyövän!
Miksi kukaan kirjottais tämmöstä?
Kuuluu palstan henkeen.
Ei kaduta.
En käytä juuri ikinä aurinkorasvaa, enkä pala helposti. Rusketun kyllä nopeasti. Olen 42 v, ihan normaalin ikäiseni näköinen, ei ole ryppyjä sen enempää kuin muillakaan ikäisilläni.
En tajua, miksi auringosta on tehty niin kamala mörkö. Monia pieni päivetys vain kaunistaa.
Kyllä mä tottakai käyttäisin aurinkorasvaa, jos ois vaalea helposti palava iho. Ei olis kahta sanaakaan. Mutta jos ei ikinä pala niin minkä takia niitten rasvojen kanssa läträämään.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen iho tuhoutuu ultraviolettisäteilyssä, poikkeuksia ei ole, vaikka moni niin tuntuu kuvittelevan omalla kohdallaan. Vuosien myötä saatu säteilymäärä saattaa olla jopa merkittävämpi tekijä ihosyöpäriskille kuin yksittäiset yliannostukset ihon palamisineen. Joka tapauksessa ihosyövistä vaarallisimman eli melanooman määrät ovat moninkertaistuneet sinä aikana kun olen asiaa työn puolesta seurannut.
Iho tuhoutuu ultraviolettisäteilyssä :DD no ainakin niillä reptiileillä, jotka on tänne soluttautunu alistamaan ja ohjaileen ihmiskuntaa
En, paahdan lisää niin paljon kuin ehdin. :) Loppuviikosta Kreikan auringon alle tirisemään.