Kuinka paljon miehesi tulotaso vaikutti valintaasi?

että nykyisin tähän jolla ei ole tyhjät taskut.



On kyllä mielestäni hieno asia, että ihminen on kykenevä huolehtimaan raha-asioistaan, mutta enpä sellaista ajatellut, kun häneen ihastuin.



Ja pitkään yritin tuota tunnetta vastaan pyristellä, mutta rakkaudeksi se ihastus sitten vaan muuttui.

hänen palkkansa suuruutta tai muun omaisuuden määrää. Joten ei, palkka ym. ei vaikuttanut mitenkään parisuhteen muodostumiseen.

Miehelläni ei ole itseäni parempia tuloja ja miksi pitäisikään olla...? Todennäköisesti kokisin ahdistavaksi / epätasa-arvoiseksi oloni, jos olisin aina miehen tuloista riippuvainen.

ei vaikuttanut.Oli silloin työtön ja amiksen käynyt.Nyt valmistuu inssiksi piakkoin..

Nyt 17v jälkeen ei ole likimainkaan tyhjätasku.

Omaisuutta on karttunut.

Nettopalkka 5200€ kuussa bonukset yms lisät päälle.

tyhjätasku se silloin oli

kumpikin oltiin 20 v sitten tyhjätaskuisia opiskelijoita. Nyt nelikymppisiä keskituloisia.Ei valittamista, tyytyväisiä ollaan elämäämme.

Toisaalta en varmaankaan olisi huolinut mitään sosiaalituilla elävää luuseria (ja silloinkin luonne olisi se, joka tökkäisi, ei taloudellinen tilanne).



Mieheni ei ole rikas, kuten en minäkään, mutta toimeen tullaan.

otin opiskelijan

tulotasoasiaa yhtään miettimättä vaikka oli huomattavasti pienituloisempi kuin minä.



Sen sijaan mietin kyllä tiukkaan että voinko mennä miehen kanssa naimisiin, kun sitten sen äidistä tulisi mun anoppini. Päätin kuitenkin että anoppi on ongelma josta voi päästä yli, ja niinhän se onkin. Ongelma se on edelleen, mutta onneksi suhteellisen pieni ongelma.

kummankaan vanhemmilla ei ollut varaa ostaa mitään opiskelukämppiä...:)

Muutettiin yhteiseen yksiöön ja sinniteltiin opinnot loppuun.

Nykyisin meillä on enemmän mistä ikinä haaveiltiin, eli talo, kaksi autoa ja kerran vuodessa lennetään etelään lomalle.

Mies oli koulunsa keskeyttänyt luuseri kun ihastuin ja rakastuin häneen. Myöhemmin on sitten onneksi tullut koulutusta ja tuloja enemmän. Valinta oli kuitenkin tehty (=naimisiin menty) silloin kun mies oli vasta opiskelija (samoin minä).

Nyt hän on hyvin koulutettu 39-vuotias mies:)

Ilmeisesti ei vaikuttanut mitenkään. Otin työttömän miehen joka melkein ensi töikseen lainasi minulta 500mk. Tiesin kyllä että hän saa töitä ainakin varastomiehenä tms. Nykyisin tienaa 5000-6000e/kk.

ns. lopullinen tulotaso ole laisinkaan selvillä, mutta huomioin sen, että heidän perheellään on velaton talo ja mökki ja myös isovanhemmilla ja mieheni on toiselta puolelta ainoa lapsenlapsi sisaruksensa kanssa... hmm! :)



Ja hän on myös hyvin ahkera. Ei tule koskaan olemaan työtön luuseri. Vaikka nyt opiskelija onkin.

Musta on puoleensa vetävä piirre miehessä, että on kunnianhimoinen, kouluttautunut ja pärjää rahallisesti hyvin. Miljonääri ei tarvitse olla. Tienaan itse erikoislääkärinä 7000-8000 eur kuukaudessa ja huomasin silloin kun en ollut vielä vakiintunut, että monelle miehelle on tosi kova paikka, jos nainen tienaa enemmän kuin mies.

ja vasta sitten tutustuin mieheen. En ole katunut.

eli eipä ollut silloinen tulotaso kovin kummoinen. :D

Valitsin mieheni, koska rakastuin häneen - hän on ihana, huomaavainen, luotettava, lapsirakas, hauska kuin mikä ja tietysti seksikäs :)



Tottakai oli osa pakettia että hänellä oli samantasoinen koulutus kuin itselläni ja työpaikka, mutta lähinnä ne merkitsivät vain sitä että elämänarvomme ja tavoitteemme olivat pitkälti samat ylipäänsä.



Sittemmin hän on jäänyt työttömäksi ja rakastan häntä aivan yhtä paljon edelleen :)



En ymmärrä kysymystä sikäli että ei kai kukaan valitse miestä rahojen takia. Kai sitä haluaa olla parisuhteessaan onnellinen? Huom naiset, rahaa voi ansaita itsekin ;)!

En ottaisi tahallisesti työtöntä tai kunnianhimotonta miestä. Ei tarvitse olla isot tulot, kunhan on jonkinlainen ura tai mielenkiintoinen työ, josta toivottavasti saa myös kohtuullista palkkaa.



Miehelläni palkka nyt noin 3800 netto, joten ihan hyvin menee. Pystyn olemaan kotiäitinä vielä pari vuotta, ihan mukavaa.