Jos pelto on muuttunut ravintoköyhäksi

Istuta hernekasveja kuten härkäpapua tai hernettä. Ne siirtävät ravinteita maahan juurillaan toisin kuin muut kasvit.

Levitä kompostin pellolle ja kokeile viljelykiertoa.

Kiertomaatalous on se ratkaisu. Suomen väen pystyisi aivan hyvin näin elättämään ja ei tarvittaisi myrkkyjä pelloille.

Kesannolle ne on ennen laitettu, mutta siltikin on lantaa yms käytetty lannotteena

Jyrsimellä kompostia maahan.

Maa on ravinneköyhää (ei ravintoköyhää). Et saa sitä elvytettyä lisäämättä sinne ravinteita eli lannoittamatta.

Tosin ravinteiden eli lannoitteiden kirjo on hyvin laaja. Kemiallisia lannoitteita et halua käyttää, mutta jäljelle jäävät kaikki orgaaniset lannoitteet? Karjanlanta, hevonpee, kananlanta, lampaanpapanat. Ihmisjätöksiä ei kannata laittaa, jos tarkoitus on kasvattaa maassa juureksia tai lehtivihanneksia tai maatamyöten kasvavia, kuten kurpitsaa, kesäkurpitsaa, melonia tai mansikoita.

Ravinneköyhää maata voi ravita kompostilla. Siihen voi lisätä puutuhkaa, nokkosvettä, haravoituja lehtiä, nurmikonleikkuusta jäänyt ruohosilppu...

Pavut ja herneet hieman lisäävät maan typpipitoisuutta.

Yksi lannoituksen muoto on viherlannoitus, eli siinä kasvatetaan jotain kasvia (esimerkiksi apilaa, joka varastoi typpeä juurinystyihinsa) ja se sitten käännetään syksyllä maahan. Ihan mikä tahansa viherkesannointi käy kyllä.