Onko skitsofreenikosta mihinkään enää (naisten mielestä)?

riippuu hoitotasapainosta.

Jos etsit tervettä ja tavallista itsellesi lähinnä hoitajaksi, niin ei.

Yleensä ei.

Miksei olisi? Joillekin toki mt-ongelmat on ehdoton ei, mutta löytyy paljon muita ihmisiä joille se ihminen siellä diagnoosin takana on tärkein. Tietenkään ei kannata ihan kaikille diagnoosista kertoa, ihmiset saattavat reagoida voimakkaasti.

Mt-ongelmat eivät enää nykyään ole mikään turn off. Ne on jo niin tavallisia, että melkein joka toisella on joku diagnoosi.

Miksi pitäisi olla terve ja tavallinen?

No, jokainen ihminen katselee yhtä skitsofrenista elämässään vapaaehtoisesti. Jos olet jonkun eka, saattaa olla niin hölmö, että ei ensin välitä.

Syö pliis ne lääkkeesi. Niinku joka päivä. Siinä vaiheessa viimeistään on läheisten syytä nostaa kytkintä, kun se skitsofreenikko päättää ettei enää tarvitse lääkkeitä.

T: sen yhden jo elämässään nähnyt

Vierailija kirjoitti:

Mt-ongelmat eivät enää nykyään ole mikään turn off. Ne on jo niin tavallisia, että melkein joka toisella on joku diagnoosi.

Hoitotasapainossa oleva vanha syömishäiriö on kuitenkin VÄHÄN eri lailla ihmissuhteisiin vaikuttava asia, kuin akuutissa tilassa oleva skitsofrenia...

Vierailija kirjoitti:

No, jokainen ihminen katselee yhtä skitsofrenista elämässään vapaaehtoisesti. Jos olet jonkun eka, saattaa olla niin hölmö, että ei ensin välitä.

Syö pliis ne lääkkeesi. Niinku joka päivä. Siinä vaiheessa viimeistään on läheisten syytä nostaa kytkintä, kun se skitsofreenikko päättää ettei enää tarvitse lääkkeitä.

T: sen yhden jo elämässään nähnyt

Olen samaa mieltä

Läheinen ystävä sekosi. On harhoja. Ollut moneen kertaan pakkohoidossa. Kun pääsee pois, jättää heti lääkkeet sivuvaikutusten takia.

Hän on nykyään minulle vaan pelkkä riesa. Uhkailee harhoissaan vaarallisesti. Yritän karttaa.

Vanhemmallani on ollut 30 vuotta vakava masennus. Erittäin kuormittavaa kaikille, vaikka häntä rakastan.

Mulla on nyt riittävästi näitä mt-ongelmaisia lähellä.

Eli en huoli mt-ongelmaista uutta tyyppiä elämääni

No jos se skitsofrenia on hoitotasapainossa ja henkilö ottaa lääkkeensä mukisematta ja arki sujuu normaalisti, niin mikäs siinä. Tunnen kuitenkin sellaisia, jotka psykoosijakson jälkeen hetken toivuttuaan jättävät lääkkeet heti koska "eivät tarvitse" mielestään, sitten on taas harhat päällä hetken kuluttua. Sellaisen kanssa en ikinä olisi, ihan tarpeeksi raskasta seurata vierestäkin.

Miksei sinulle sovi itsesi kaltainen? Miksi pitää olla tavallinen? Hoitajaako etsit?

Vierailija kirjoitti:

No jos se skitsofrenia on hoitotasapainossa ja henkilö ottaa lääkkeensä mukisematta ja arki sujuu normaalisti, niin mikäs siinä. Tunnen kuitenkin sellaisia, jotka psykoosijakson jälkeen hetken toivuttuaan jättävät lääkkeet heti koska "eivät tarvitse" mielestään, sitten on taas harhat päällä hetken kuluttua. Sellaisen kanssa en ikinä olisi, ihan tarpeeksi raskasta seurata vierestäkin.

Jos ei joku vahdi ja pidä huolta, että lääkkeet otetaan,niin suurin osa jättää ottamatta,kun a) sivuoireet ja b) "mulla on niin hyvä olo nyt"

Mukava kuulla, että monille naisille kelpaa mt-ongelmainenkin, kunhan hoito on kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Mukava kuulla, että monille naisille kelpaa mt-ongelmainenkin, kunhan hoito on kunnossa.

Eikö skitsofreenikko ole enemmän kuin mt ongelmainen. Hänhän on mielisairas. Ottaisinki mielisairaan, en tietenkään.

Riippuu aina aivan tapauksesta. Jos olet ihana, niin tietysti on kaikki mahdollista. Ole vaan. Älä pelkää. Oma itsesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukava kuulla, että monille naisille kelpaa mt-ongelmainenkin, kunhan hoito on kunnossa.

Eikö skitsofreenikko ole enemmän kuin mt ongelmainen. Hänhän on mielisairas. Ottaisinki mielisairaan, en tietenkään.

Onko sinulle elämä joku hedelmäpeli, että valitsen kannattavimman vaihtoehdon? Itse valitsen aina sen, mistä eniten tykkään. Ei siinä vahdata toisten sairauksia jne. Sitäpaitsi, tuntien tosi paljon mt-ongelmaisia ja muita vammaisia, heillä voi ollakin sellaista osaamista ja ihmisyyttä mikä on aivan kiven takana ns. normaaleilla. Ihmisillä on eri kyvyt ja taidot. Voit itsekin olla hyvä jossain, mitä et edes tajua, tai osaa arvostaa, kun sinulle se on itsestäänselvyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukava kuulla, että monille naisille kelpaa mt-ongelmainenkin, kunhan hoito on kunnossa.

Eikö skitsofreenikko ole enemmän kuin mt ongelmainen. Hänhän on mielisairas. Ottaisinki mielisairaan, en tietenkään.

Onko sinulle elämä joku hedelmäpeli, että valitsen kannattavimman vaihtoehdon? Itse valitsen aina sen, mistä eniten tykkään. Ei siinä vahdata toisten sairauksia jne. Sitäpaitsi, tuntien tosi paljon mt-ongelmaisia ja muita vammaisia, heillä voi ollakin sellaista osaamista ja ihmisyyttä mikä on aivan kiven takana ns. normaaleilla. Ihmisillä on eri kyvyt ja taidot. Voit itsekin olla hyvä jossain, mitä et edes tajua, tai osaa arvostaa, kun sinulle se on itsestäänselvyys.

Mutta mielisairas.

Tottahan toki. Mutta ensin pitää olla kuuluisuutta, rahaa tai ulkonäköä.

Tunnen yhden parin, jossa mies ja nainen molemmat ovat skitsofreenikkoja ja molemmat olleet psykoosissa. Tapasivat jossain tukoryhmässä ja vaikuttavat että ovat onnellisia yhdessä.

Että varmaan ainakin toiselle skitsofreenikko naiselle kelpaat

Voi kelvatakin, kunhan kuntoutuminen on sujunut hyvin eikä lääkitys aiheuta mitään haittoja (kuten pakkoliikkeitä, outoa naaman vääntelyä, kuolaamista, lihavuutta, seksiongelmia, ajattelun hidastumista, väsymystä tai puhevaikeuksia).

Diagnoosia enemmän ratkaisee se, millainen olet. Asutko ihan oikeassa kodissa vai jossain tuetun asumisen yksikössä? Koostuuko ystäväpiirisi pärjäävistä ihmisistä vai mt-kuntoutujista? Käytkö töissä vai oletko jossain tukityöpajalla? Onko sinulla jokin koulutus?

Jos olet ns. tavallinen kunnon kansalainen joka pärjää omillaan (ml. raha-asiat) eikä sairaus tai lääkitys näy mitenkään niin ei skitsofrenia ole silloin ongelma.