Kasvatatko aikuistuvaa nuortasi ajattelemaan, että
a) tärkeintä on keskittyä opiskeluun, valmistua nopeasti ja saada hyvä ammatti. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen. Pahinta olisi, jos tulisi nuorena raskaaksi ja joutuisi elämään katkeraba köyhänä kotiäitinä loppuelämänsä.
b) tärkeintä on löytää kunnollinen puoliso, vakiintua ja perustaa perhe. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen. Pahinta olisi, jos ei löytäisikään kumppania eikä saisi lapsia ja joutuisi elämään katkerana lapsettomana uraihmisenä loppuelämänsä.
Oletko kaupunkilainen vai maalainen?
Oletko uskonnollinen vai liberaali?
Oletko rikkaasta vai köyhästä perheestä?
Oletko korkeastikoulutetusta vai duunariperheestä?
Kommentit (14)
c) tärkeintä on alkaa yrittäjäksi perustamalla firma joka tahkoaa vähintään 10 M€ omaisuutta. Sen jälkeen voi tehdä mitä huvittaa.
Ei kumpikaan, mutta ennemmin a, jos pitää valita. Mitään kiirettä ei ole opiskella, mutta oma suunta olisi hyvä löytää. Tosin alaakin voi vaihtaa, jos siltä tuntuu. Urheiluun kannattaa myös panostaa niin kauan kuin se kantaa. Urheilla ja opiskella voi samaan aikaankin. Lasten hankintaan ei ole kiire, varsinkaan niin kauan, kuin urheilee aktiivisesti ja opiskelee samalla, siitä koituisi vähintään yksi (urheilu)välivuosi.
Mulla siis urheileva lukiolaistyttö.
Olen kaupunkilainen, keskiluokkaisesta perheestä (opistotason koulutus, vanhemmillani keskiluokkaiset ammatit ja tulotasot), ennemmin liberaali.
Kasvata lapsi uskomaan omiin unelmiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Kasvata lapsi uskomaan omiin unelmiinsa.
Kela rahoittaa ne. Ei haittaa, vaikka unelmat olisivat epärealistisia, kyllä veronmaksajat ne kustantavat ja sinulla on oikeus.
c) Tähtää siihen, että voit tehdä asioita, joista nautit. Jos et saa elantoasi niistä asioista, pyri hankkimaan ammatti ja työ, josta saat riittävästi rahaa elämiseen ja harrastamiseen, ja työn jälkeen jää aikaa sekä voimavaroja myös mieluisten asioiden tekemiseen.
Sekä koulutus ja ammatti että (mielellään) puoliso ja perhe.
- Kristitty konservatiivi
Ei kumpikaan. Sanon, että elämässä on muutakin kuin opiskelu. Ei ole mitään kiirettä valmistua, vaan muukin elämä ja nuoruuden viettäminen on tärkeää. Olen kyllä puhunut ehkäisystä, mutta samalla sanonut, että eihän vauvakaan ole mikään maailmanloppu. Auttaisin kyllä vauvan hoidossa, jos tarvetta olisi. Siihen, saako tai haluaako lapseni joskus lapsia en ota mitään kantaa. Ei ole minun asiani.
Oletko kaupunkilainen vai maalainen? Puolesta välistä. Taajamassa asutaan.
Oletko uskonnollinen vai liberaali? Liberaali, en yhtään uskonnollinen.
Oletko rikkaasta vai köyhästä perheestä? Siitä väliltä.
Oletko korkeastikoulutetusta vai duunariperheestä? Duunariperheestä lähtöisin.
Kasvatin niin, että arvostan koulutusta, mutta oma polku ja työ on mahdollista löytää myös muuta kautta .
Myös niin, että jos valitsee perheen ennen työtä, on silti ihan hyvä hankkia ammatti, jolla mahdollistaa perheen toiveita ( esim. lapsen harrastuksen ). Ja tämän ihan oman esimerkin kautta.
Myös niin, että aina ei kaikkea voi valita. Esim. lapseni isä kuoli ennen kuin lapsi syntyi.
Olen duunari- ja yrittjäperheestä.
Ja 11 jatkaa, koska ei hyväksytty tätä jatkoviestinä , että lapsuus maalla ja kaupungissa vanhempien sijainnista riippuen.
Kaikki mitä tekee, kannattaa tehdä hyvin. Sitä olemme painottaneet pienestä pitäen. Akateemisia kaikki . Ja tietysti ensin koulutus, työ ja sitten lapset. Joita osalla jo onkin.
Noista vaihtoehdoista lapseni ovat jo valinneet a:n. Kuopus vasta opiskelee mutta muilla on urat, perheet, varallisuutta jne jo.
Itse tein 80 luvulla toisinpäin kun ei ollut varaa opiskella. Ensin työ, perhe ja koti, sitten opiskelu ja ura. 30v aloitin opiskelut 3 lapsen äitinä ja ehdin tehdä lähes 30 vuotisen hyvä urankin.
Tietenkin a).