Oletteko ikinä katkeria, jos asuinpaikkanne on valikoitunut puolisonne lähtökohdista?
Tänään taas sellainen päivä kun miettii, miten eri tavalla kaikki voisi olla. Jos ei olisi "sidottuna" tänne puolison työn takia. Täällä ei ole yhtään sukulaisia ja läheisimmät ystävätkin asuu muualla. Yksinäisyys ottaa vallan välillä.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Molemmilla on töitä tällä paikkkunnalla. Kummankaan suku ei asu täällä. Suku ja ystävät ovat muuttaneet töiden perässä pääkaupunkiseudulle, jonne taas emme missään tapauksessa halua.
Jos ette halua asua pääkaupunkiseudulla, haluatte asua erilaisessa paikassa kuin suku ja ystävät. Ei sen ihmeellisempää.
Kyllä olin aika usein. Pieni paikkakunta, työttömyys % suuri ja mun alan tekijöistä ylitarjontaa, eikä paikkakunnalla edes yliopistoa. Kävin sitten aikuiskoulutuksessa amk-tutkinnon ja lasten kasvettua työllistyin muualle, puolisokin antoi periksi sitten kun vuosien jälkeen ymmärsi, että mulla ei ole tulevaisuutta siellä entisellä paikkakunnalla. Mutta kyllä se vaikuttaa elämään tänä päivänäkin. Mulla olisi ollut hyvät mahdollisuudet saada töitä isommasta tai edes päivämatkan päästä isommasta kaupungista. Olisin hakenut yliopistoon kauemmaksi, mutta puoliso piti kiinni ja ei halunnut. Puoliso on muuten ihana, mutta hänelle oli vaikea lähteä juuriltaan. Nyt sitten tässä vähän isommassa kaupungissa suht. kaukana kotikonnuiltaan viihtyykin jopa minuakin paremmin.
4 tarkentaa: puolisolle ei käynyt että olisin lähtenyt yksin opiskelemaan muualle tai että olisi muutettu yhdessä, kumpikaan vaihtoehto. Pieni paikkakunta oli kyllä siihen aikaan lasten kanssa kyllä hyvä, nykyään ei ole hyvä paikka enäää.
En ole suostunut sellaiseen. On yhdessä valittu asuinpaikka.
En katkera. Me jäätiin nykyiselle paikakkunnalle miehen töiden vuoksi. Joskus meitin, miten erilaista olisi ollut jossain muualla, mut ajattelen, että jos kovasti alkaa kaihertaa, muutetaan sit eläkkeellä ihan minne vaan. Mullakin siis työt täällä ja ystäviäkin, joten en tuollaista yksinäisyyttä koe.
Mielestäni välillä pitää joustaa toisen takia ja välillä taas on toisin päin.
Esim: mieheni opiskelee Amk:ssa kajaanissa, ja olimme aluksi vuoden etäsuhteessa sen takia, kunnes löysin itsellenikin Kajaanista tekemistä joka edistää uraani.
Nyt miehellä on harjoittelu aika, mutta emme vielä muuta pois täältä sen takia koska nyt minä en puolestani pysty muuttamaan pois Kajaanista.
Muutetaan pois täältä sitten kun mies valmistuu ja löytää alansa töitä kaupungista tukiverkkojen läheltä, tai jos tulen raskaaksi niin muutetaan tukiverkkojen lähelle.
No en, koska en olisi ikinä muuttanut johonkin mihin en halua.
Mies on kotoisin pikkupaikkakunnalta ja kun aikoinaan ehdotteli muuttoa sinne, niin vastasin että joo muuta vaan.
Molemmilla on töitä tällä paikkkunnalla. Kummankaan suku ei asu täällä. Suku ja ystävät ovat muuttaneet töiden perässä pääkaupunkiseudulle, jonne taas emme missään tapauksessa halua.