Kamalaa olla viestinnän töissä ja vielä työnantajakuvan vastuuhenkilö
Työpaikka on hirveä, jengiä lappaa sisään ja ulos, vanhat jäärät roikkuvat mutta jokainen jolla on jotain osaamista lähtee kun pääsee. Itsekin haen koko ajan uutta, mutta viestinnän alalla hakijoita on vaan ihan perusti kaikkiin paikkoihin.
Hienoa tosiaan kaikenlaisia rekrykamppiksia suunnitella, jakaa somessa isoja lupauksia, kehittää perehdytyskäytäntöjä, käydä messuilla puhumassa työnantajasta hyvää jne kun tiedossa on, että työpaikan kulttuuri iskee aika nopeasti päin naamaa. Ainoa hyvä puoli on ihan kohtuullinen palkkataso.
Auttakaa, tunteeko joku muu suurta arvoristiriitaa työssään?
Kommentit (10)
Ettet olisi itsekin vanha jäärä, kun et saa uutta työpaikkaa?
Joo, HR työssä ollut itse rekrytointeja tekemässä. Olisi tehnyt mieli vaan kaikille sanoa, että jos on mitään parempaa, älä tule. Pari vuotta jouduin olemaan ennenkuin sain uuden. Meinasi mielenterveys mennä tuossa työssä, huh.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiseen uupuu ennen pitkää. Hommaa vaikka toinen tutkinto, jos uutta työtä ei muuten urkene.
Teen avoimessa toisen alan perusopintoja ja tarkoitus on hakea tutkinto-opiskelijaksi. Mutta pitkä tie tämäkin, laskut pitää kuitenkin maksaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ettet olisi itsekin vanha jäärä, kun et saa uutta työpaikkaa?
No iältäni en kovin vanha. Mieleltäni, ehkä? Ap
Tuohan se on nykyään työpaikoilla ongelma, että sitoutuneita työntekijöitä pidetään vanhoina jäärinä, koska he eivät yleensä suostu kaikkeen. Heiltä ummistetaan korvat. Työilmapiiri kärsii ja nuoret lähtevät sitten muualle.
Vierailija kirjoitti:
Joo, HR työssä ollut itse rekrytointeja tekemässä. Olisi tehnyt mieli vaan kaikille sanoa, että jos on mitään parempaa, älä tule. Pari vuotta jouduin olemaan ennenkuin sain uuden. Meinasi mielenterveys mennä tuossa työssä, huh.
No tuolta tuntuu itsestäkin, uupumus ja arvoristiriita yhdessä tekevät sen, ettei yhdestäkään päivästä nauti ja kotona olen vaan itkuinen ja vihainen. Ap
Hmmm, otan osaa, aika haastava tilanne, mutta jos istuisit alas ja kuulostelisit todella tarkkaan että mitä myönteistä työpaikan kulttuurissa on, niin siinä olisi avain.
Ihan vastaavasti kun voit sanoa että lasi on puoliksi täysi, kuin että se olisi puoliksi tyhjä.
Esim.
Työpaikalla annetaan mahdollisuus oppia työn ohella, omaehtoisesti, ilman kaavamaisia käytäntöjä (kun koet ettet saa perehdytystä).
Työpaikka tukee omaehtoista ja itsenäistä oppimista ja työskentelyä (kun koet ettei ole työskentelykäytäntöjä tms).
Vierailija kirjoitti:
Tuohan se on nykyään työpaikoilla ongelma, että sitoutuneita työntekijöitä pidetään vanhoina jäärinä, koska he eivät yleensä suostu kaikkeen. Heiltä ummistetaan korvat. Työilmapiiri kärsii ja nuoret lähtevät sitten muualle.
No meillä ei ole kyse tuosta. Kyllä tämä on oikeasti ihan osaamattomien valittajien kerho. Hyvällä tavalla kyseenalaistajat väsyvät ennenkuin ehtivät mitään saada aikaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hmmm, otan osaa, aika haastava tilanne, mutta jos istuisit alas ja kuulostelisit todella tarkkaan että mitä myönteistä työpaikan kulttuurissa on, niin siinä olisi avain.
Ihan vastaavasti kun voit sanoa että lasi on puoliksi täysi, kuin että se olisi puoliksi tyhjä.
Esim.
Työpaikalla annetaan mahdollisuus oppia työn ohella, omaehtoisesti, ilman kaavamaisia käytäntöjä (kun koet ettet saa perehdytystä).
Työpaikka tukee omaehtoista ja itsenäistä oppimista ja työskentelyä (kun koet ettei ole työskentelykäytäntöjä tms).
Niin. Kyllä mielestäni olen peruspositiivinen yleensä ja yritän nähdä hyvää. Meillä oikeasti on niin todella kova vaihtuvuus, etten ihan kyllä tätä enää kuvittele. Ja esihenkilöissä paljon ihan kiusaajia, ja osaamattomia henkilöitä. Ap
Tuollaiseen uupuu ennen pitkää. Hommaa vaikka toinen tutkinto, jos uutta työtä ei muuten urkene.