Lue keskustelun säännöt.
Mua jotenkin ällöttää aina tuo reippauden ihannointi kun
23.09.2010 |
lapsesta puhutaan. Ikään kuin se olis lapsen paras ominaisuus olla reipas...tarkoittaa meidän yhteiskunnassamme sitä että pärjää jo pienestä pitäen yksin tai jopa päsmäröi muita. ERÄÄT näistä reippaista lapsista ovatkin sitten näitä jatkuvasti muita tölviviä ja äänessä olevia tulevia koulukiusaajia...itse en koskaan ole käyttänyt sitä sanaa puhuessani lapsesta enkä käytäkään sillä se vaan ärsyttää...
Kommentit (8)
ap sinun oma henkilökohtainen ongelmasi ja assosiaatiosi. Reippaalla ei tarkoiteta päsmäröintiä tai muiden lyttäämistä tahi kiusaamista. Reippaus on sitä, että katsoo avoimin mielin eteenpäin, luottaa itseensä ja sopivassa määrin muihin ihmisiin, uskaltaa kysyä neuvoa/pyytää apua jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä puhun lapselleni päivittäin reippaudesta ja tarkoitan sillä sitä, että ei kiukuttele turhasta.
Eikö reippaus ole jotain ihan muuta kuin kiusaamista tai päsmäröintiä?
Minusta reipas on tottelevainen, kohtelias eikä turhia vetelehdi. Meillä välillä hyvinkin epäreipas 4-vuotias, joka itsekin toteaa olleensa reipas, kun söi ruoan ..öö..no, reippaasti :)
Ihan yhtä hienoja lapsia ovat yksilöinä mutta olen kyllä huomannut että eräät äidit ihannoivat reipasta lastaan kun se on sellainen jatkuvasti suuna päänä oleva. ei anna toisten yrittää vaan aina itse ensimmäisenä äänessä...rasittavia sellaiset.
No, taito se on sekin, että saa positiivisesta asiasta noin negatiivisen, eiks vaan ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän on aina päättämässä kaikesta. lyttää muiden mielipiteet, haluaa aina saada oman tahtonsa läpi, ei anna muille puheenvuoroa jne...on niin reipas että :D
kehun lastani reippaaksi, kun hän suorittaa jonkin tehtävän, vaikka vie/hakee jotain; on avulias tai kohtelias, leikkii tappelematta pikkusiskon kanssa jne
reipas-sana ei liity mun mielestä riehumiseen/tappeluun/kiukutteluun
olis reippaita. Onneks ovat.