Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ymmärrä, miten tuo ruotsin kieli on muka niin kammottava ongelma
14.09.2010 |
Olen asunut kohta 15 vuotta kaksikielisessä pikkukunnassa jossa suurin osa ihmisistä on ruotsinkielisiä.
Olen saanut julkiselta puolelta loistavaa palvelua suomeksi, asioin täällä suomeksi ja juttelen ihmisille suomeksi ja kaikki haluavat jutella vastaavasti minulle suomeksi. Ikinä ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa ruotsin eikä suomen kielen kanssa eikä kukaan ole koskaan kyykyttänyt minua suomen kielen vuoksi.
Lapseni puhuvat suomea kotona ja kavereidensa kanssa mutta ovat oppineet myös ruotsia ja voivat puhua sitäkin. Itse en puhu vieläkään ruotsia kovin hyvin, mutta sentään auttavasti (olen Itä-Suomesta kotoisin) joskaan en sitä useimmiten tarvitse.
Kommentit (28)
niin lukio kyllä varmasti teettää töitä. Olisiko tilanne sitten ollut ratkaisevasti erilainen jos ruotsin sijaan olisitkin opiskellut lukiossa jotain muuta kieltä? Tuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on ihan loistavaa et voin seurata myös naapurimaan mediaa.
Venäjälle olisi käyttöä, samaten matkustellessani olisin kaivannut ranskaa ja espanjaa. Jos ei olisi ollut pakko käyttää 6 kouluvuotta mokomaan turhuuteen, saattaisin osata jotain paljon tärkeämpää kieltä mistä olisi minulle oikeasti iloa elämässäni ja työssäni.
vaikka tekisi potilastyötä. Itse en ole vielä kohdannut yhtäkään ruotsinkielistä potilasta, joka ei ymmärtäisi suomea. Ja jos sellainen vastaan tulee, niin sitten ruotsia taitava kollega voi ja auttaakin kommunikoinnissa. Eli enpä ole paljoakaan ruotsia tarvinnut, enkä tosin sitä hyvin taidakaan opinnoistani huolimatta, kun olen asunut kunnassa, jossa kieltä ei juurikaan puhuta. Senkin tilalla olisi voinut opiskella paljon hyödyllisempiäkin aineita.
Ja Ruotsissa pärjää englannilla, jos siis on turistina siellä.
Ruotsia opiskellaan pakosti ainoastaan yläasteella. Siinähän ei hirveän hyvää kielitaitoa saa, jos ei todella ole kielipäätä. Vielä vähemmän sinä aikana oppii venäjää, jos ei ole sitä kielipäätä.
Täällä saamelaisalueella opiskellaan myös pakollisena toista kotimaista eli ruotsia. Sen opiskelu alkaa seitsemännellä, niin kuin hyvin monissa muissa kunnissa ja kouluissa. Ruotsi on hyödyllinen erityisesti norjalaisten vuoksi. Yleisemminhän täällä puhutaan 3 eri saamea ja niiden opiskelu on myös mahdollista aloittaa vaikka jo ensimmäisellä luokalla lisäkielenä. Työkaverini muutti vastikään Lappeenrantaan (vai Imatraan?) ja hänen lapsensa saivat valita venäjän lisäkieleksi kouluissa, joissa valtaosa oppilaista opiskeli myös sitä lisävenäjää.
Jos kielipäätä on, hän hyötyy näistä valinnaisista ja pakollisista kieliopinnoista. Jos kielipäätä ei ole, on hänen hyvä oppia edes kiittämään jollain muulla kielellä kuin suomeksi, se ei ketään pilaa. Yksi huono arvosana muuten hyvässä todistuksessa ei hirveästi jatko-opintoihin tai työelämään vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen elänyt lapsuuteni Lappeenrannassa. Missään muualla ei ruotsia kuullut kuin koulussa pakolla. Venäjää kuuli kaupungilla jatkuvasti, venäläisiä turisteja jokapuolella, kaupassakin saattoi olla myyjä joka osasi sujuvasti venäjää mutta huonommin suomea. Koko ruotsin opettelu tuntui niin hölmöltä.
Tai mikä vika olisi Ranskan tai Saksan median seuraamisessa?
No se ero ainakin että esimerkiksi noita kieliä opiskelemalla voisi seurata kymmenien maiden mediaa.
Kiistaton totuus on, että ruotsin kielen pakollisuus vie yhden kielen paikan. Tutkimuksissa on todettu, että suurin osa koululaisista ei halua opiskella kuin kahta vierasta kieltä. Käytännössä useimmille kielitaidoksi jää englanti ja ruotsi. Mitäköhän järkeä siinä on? Suomi on niin pieni kieli maailmassa että ei ole mitään järkeä että kaikki täällä opiskelevat toista yhtä pientä (maailman mittakaavassa) kieltä.
Vapaaehtoinen kielivalinta laajentaisi suomalaisten kielitaitoa, edelleenkin olisi niitä ruotsia opiskelevia mutta enemmän myös muiden kielten opiskelijoita.
Sehän on ihan loistavaa et voin seurata myös naapurimaan mediaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä niissä kolmessa vuodessa olisi kuitenkin lähempänä venäjän osaamista kuin että jos ei sitä opiskelisi ollenkaan...? Vai siis oletko sitä mieltä että kieltä ei kannata opiskella ollenkaan jos ei sitä opi täydellisesti?
Sinun kohdallasi ruotsin opiskelu on varmaan hyödyllistä jos sille on käyttöä. Mutta kun täällä Suomessa on paljon myös meitä jotka emme koskaan kuule ruotsia koulusta päästyämme, siksi sen opiskelu pakolla tuntuu hassulta.
Ruotsia opiskellaan pakosti ainoastaan yläasteella. Siinähän ei hirveän hyvää kielitaitoa saa, jos ei todella ole kielipäätä. Vielä vähemmän sinä aikana oppii venäjää, jos ei ole sitä kielipäätä.
sitten me, jotka sitä osataan, päästään paremmin niihin töihin, joissa sen osaamista toivotaan/edellytetään, kuten aika monessa Hesarinkin työpaikkailmoituksessa näkyy olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelukiintiöistä siis? Käytännössä ruotsinkielinen pääsee usein opiskelemaan samaa alaa paljon huonommilla papereilla kuin suomenkielinen, jotta saadaan kiintiöt täyteen. Mitä pitäisit opiskelijana siitä, että unelmiesi paikka menee jollekin toiselle paljon huonommilla pisteillä - tai opiskelijan vanhempana?
Loogista. Asut alueella jossa hyötyy ruotsista, joten et ymmärrä sitä, miksi joku joka hyötyisi vastaavasti venäjästä opiskelisi mieluummin venäjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
myös yläkoulun jälkeisessä koulutuksessa. Jos siis haluat opiskella Suomessa jotain sen jälkeen niin sinun on pakko opiskella ruotsia.
Eiköhän norjalaisten kanssa norja olisi hyödyllisempi kuin ruotsin kieli. Lapissakin alkaa muuten venäjä olla aika tärkeä kieli.
Tuossa edellä jo kirjoitinkin että suurin osa koululaisista ei halua opiskella kuin 2 vierasta kieltä. Nyt heille valikoituu automaattisesti (suomenkielisille) toiseksi niistä ruotsin kieli.
Kukaan ei ole vaatimassa vieraita kieliä pois kouluista. Vaatimuksena on ainoastaan vapaa kielivalinta, jolloin oppilas itse valitsee kielet joita opiskelee.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä että B2-kielen kohdalla olisi koko Suomessa tarjolla joitakin kieliä esimerkiksi englanti, ruotsi, venäjä, saksa, ranska. Näihin kieliin on kohtalaisen helppoa löytää opettajia, pienemmillä paikkakunnilla ryhmä voidaan pitää yhdessä koulussa jne.
Tämä olisi vähimmäisvaatimus tasa-arvon nimissä, isommissa kouluissa/kaupungeissa voisi olla tarjolla muitakin kieliä.
Ruotsia opiskellaan pakosti ainoastaan yläasteella. Siinähän ei hirveän hyvää kielitaitoa saa, jos ei todella ole kielipäätä. Vielä vähemmän sinä aikana oppii venäjää, jos ei ole sitä kielipäätä.
Täällä saamelaisalueella opiskellaan myös pakollisena toista kotimaista eli ruotsia. Sen opiskelu alkaa seitsemännellä, niin kuin hyvin monissa muissa kunnissa ja kouluissa. Ruotsi on hyödyllinen erityisesti norjalaisten vuoksi. Yleisemminhän täällä puhutaan 3 eri saamea ja niiden opiskelu on myös mahdollista aloittaa vaikka jo ensimmäisellä luokalla lisäkielenä. Työkaverini muutti vastikään Lappeenrantaan (vai Imatraan?) ja hänen lapsensa saivat valita venäjän lisäkieleksi kouluissa, joissa valtaosa oppilaista opiskeli myös sitä lisävenäjää.
Jos kielipäätä on, hän hyötyy näistä valinnaisista ja pakollisista kieliopinnoista. Jos kielipäätä ei ole, on hänen hyvä oppia edes kiittämään jollain muulla kielellä kuin suomeksi, se ei ketään pilaa. Yksi huono arvosana muuten hyvässä todistuksessa ei hirveästi jatko-opintoihin tai työelämään vaikuta.
Se ei vastaa maamme todellista tilannetta, ruotsin kielen vaatimukset ovat useimmin täysin perusteettomia. Mutta pitää vaatia taitoa kun olemme kaksikielinen maa. Kaksikielisyys vaan ei näy täällä koko maan mittakaavassa mitenkään.
Näihin naurettaviin kielitaitovaatimuksiin tullaan kyllä tulevaisuudessa puuttumaan, ei täällä yksi pieni vähemmistö voi ikuisesti määrätä.
sitten me, jotka sitä osataan, päästään paremmin niihin töihin, joissa sen osaamista toivotaan/edellytetään, kuten aika monessa Hesarinkin työpaikkailmoituksessa näkyy olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on aikamoinen valttikortti nykyään työmarkkinoilla. Usein se venäjää osaavaa menee muiden hakijoiden ohitse vaikka nämä muut olisi kuinka koulutettuja ja hyviä. Palkkaankin tulee helposti tonni lisää kuussa jos osaa venäjää...
sitten me, jotka sitä osataan, päästään paremmin niihin töihin, joissa sen osaamista toivotaan/edellytetään, kuten aika monessa Hesarinkin työpaikkailmoituksessa näkyy olevan.
moni venäjää todella hyvinkin osaava on ollut suorastaan yllättynyt siitä miten vähän heidän venäjäntaitonsa heitä hyödyttää työmarkkinoilla, tästä oli jossain lehdessä juttu parisen vuotta sitten. Koulutus täytyy olla muutenkin firman tarpeisiin juuri sopiva jotta saisi töitä, venäjän taito sinänsä ei paljon lämmitä työnhaussa. Kiva bonus jos työntekijä on muutenkin passeli.
Ei kouluaineita pidä arvottaa sen perusteella viekö se nyt energiaa jonkun muun aineen opiskelusta saatika kysellä mitä ne koululaiset nyt haluais opiskella, mikä ois kivaa..? Yläasteikäisestä ei voi tietää tuleeko hän tarvitsemaan ruotsin kieltä jatkossa vai ei. Kyse on pelkästä oletuksesta. Ruotsintaito auttaa oppimaan norjan tai tanskan selvästi nopeammin kuin jos ruotsia ei olisi opiskeltu lainkaan. Myöskin elämämme täällä skandinavian kyljessä edellyttää edes jonkinlaista käsitystä skandinaavisista kielistä.
Sinä olet ilmeisesti sitä mieltä että KAIKKIEN on sitten opiskeltava ensimmäisenä vieraana kielenä englantia kun se valinnanmahdollisuus on niin hirveä juttu?
Romanian taito auttaa oppimaan italian selvästi nopeammin kuin jos ei olisi opiskeltu romaniaa ollenkaan jne.
Miksi meillä pitäisi olla käsitys skandinaavisista kielistä kun ei ruotsalaisilla ole käsitystä suomalaisugrilaisista kielistä, ei meillä suomalaisilla ole taas slaavilaisista kielistä jne.
Taidat olla niitä, joiden mielestä ruotsin kieli on jotain parempaa, jotain hienompaa mitä pitää opiskella ollakseen sivistynyt.
Herää jo 2000-luvulle! Nykyään kun suomalainen lähtee ulkomaille ei se päätepysäkki ole enää Ruotsi vaan ihan muut maat! Tulevaisuuden aikuiset tulevat tarvitsemaan ihan muita kieliä kuin ruotsia!
Tuosta venäjän taidosta vielä, kyllä se oikeasti on suuri hyöty monissa Suomen osissa. Ja huutava pula osaajista jatkuu, kohta itketään kun ei osata kiinaa. No ei osata, kun aika menee ruotsin opiskeluun.
moni venäjää todella hyvinkin osaava on ollut suorastaan yllättynyt siitä miten vähän heidän venäjäntaitonsa heitä hyödyttää työmarkkinoilla, tästä oli jossain lehdessä juttu parisen vuotta sitten. Koulutus täytyy olla muutenkin firman tarpeisiin juuri sopiva jotta saisi töitä, venäjän taito sinänsä ei paljon lämmitä työnhaussa. Kiva bonus jos työntekijä on muutenkin passeli.
Ei kouluaineita pidä arvottaa sen perusteella viekö se nyt energiaa jonkun muun aineen opiskelusta saatika kysellä mitä ne koululaiset nyt haluais opiskella, mikä ois kivaa..? Yläasteikäisestä ei voi tietää tuleeko hän tarvitsemaan ruotsin kieltä jatkossa vai ei. Kyse on pelkästä oletuksesta. Ruotsintaito auttaa oppimaan norjan tai tanskan selvästi nopeammin kuin jos ruotsia ei olisi opiskeltu lainkaan. Myöskin elämämme täällä skandinavian kyljessä edellyttää edes jonkinlaista käsitystä skandinaavisista kielistä.
miksi sitä pitää opiskella kaikkialla Suomessa. Jos ruotsinkielinen eksyy johonkin tk:hon vaikka Kuhmossa, niin voi periaateessa vaatia ruotsia palvelukieleksi, mutta käytännössä se ei siellä kovin helpolla onnistu. Tuollainen vaatimus voisi olla sellaisissa kunnissa, joissa jonkun rajan ylittävä osuus olisi ruotsinkielisiä.
miksi sitä pitää opiskella kaikkialla Suomessa. Jos ruotsinkielinen eksyy johonkin tk:hon vaikka Kuhmossa, niin voi periaateessa vaatia ruotsia palvelukieleksi, mutta käytännössä se ei siellä kovin helpolla onnistu. Tuollainen vaatimus voisi olla sellaisissa kunnissa, joissa jonkun rajan ylittävä osuus olisi ruotsinkielisiä.
saa vaatia, mutta ruotsinkielinen ei saa vaatia?
että vaikka olet kieltä koulussa vuosia opiskellut, opiskellut sitä aineesi ohella yliopistossakin, olet käynyt täydennyskurssit sun muut
Ja silti et kelpaa virkaan johon ruotsia tarvitaan koska se menee ruotsia äidinkielenään puhuvalle.
Tai oikeastaan minua kiinnostaa tietää, millä perusteella jokin ihminen luokitellaan suomenkieliseksi eikä ruotsinkieliseksi?
Alue: Aihe vapaa
Maailma näyttää niin kovin erilaiselta kaksikielisessä (suomi/ruotsi) pikkukylässä kuin miltä se näyttää yksikielisessä pikkukylässä.
Jos kielelle on käyttöä, löytyy myös motiivi sen opiskeluun. Umpisuomalaisilla pikkukylillä ei ole ruotsia kuultu kuin ruotsintunneilla, jolloin opiskelu tuntuu aika turhalta.
Vielä turhemmaksi se muuttuu itärajan käytännössä kaksikielisissä pikkukylissä (suomi/venäjä), joissa ei voida enää ymmärtää sitä, miksi ruotsinkielen sijaan ei voisi opiskella vaikkapa venäjää, sillä ruotsinkielellä ei ole MITÄÄN virkaa, kun taas venäjälle voisi olla käyttöä päivittäin.