Suvussani kulkee sitkeä vainoharhaisuus mutta kellään ei ole mitään diagnoosia
Tunnistan sen itsessäni, toisessa vanhemmassa ei, kahdessa sen vanhemman puoleisessa sukulaisensa sekä mulle on kerrottu oudoista tilanteista joihin isovanhempani, joka kuoli ennen syntymääni , oli joutunut tuttavapiirissään, ja niistä pystyy päättelemään että syynä oli hänen vainoharhaisuus. Voiko vainoharhaisuus olla vain luonteenpiirre, kun ei meillä mitään persoonallisuushäiriötä tai paranoidista skitsofreniaa ole.
Kommentit (7)
Esimerkkinä se että yhdellä sukulaisella oli arvoesine jota säilytti tietyssä paikassa. Eräänä päivänä sitä ei enää löytynyt ja hän syytti sen varastamisesta tulisesti tuttuaan. Myöhemmin selvisi että hän olikin itse siirtänyt esineen toiseen paikkaan.
Mielenterveys ongelmia ei todellakaan aina diagnosoida, varsinkin jos ei ole itse hakenut apua niihin, aina sitä ei saa silloinkaan...
Äidilläni oli oireita joko perityneesti omituisesta suvustaan tai aivoinfarktin vaikutuksia aivoihin.
Puolison isä oli myös ikääntyessään outo, samoin on puolison sisko. Epäluuloinen, ei luota kehenkään, epäilee tulleensa huijatuksi.
On kokonaisia sukuja joissa lähes kaikki ovat kajahtaneita, täysin vääristyneesti ajattelevia ja eriskummallisia käyttäytymiseltään.
Oletko kuullut sellaisesta kuin epäluuloisuushäiriö? Perehdyin aiheeseen kun yksi kaveri puhui äidistään jolla selvästi tämä oli. On siis ihan oersoonallisuuden häiriö.
Korjaus: toisessa vanhemmassani