Onko mita, joita ei ylimääräiset lapset haittaa?

kaverit saavat olla kuin kotonaan, eli ruokitaan ja yökyläänkin saa säädä. Haluan että pysyn mukana kaverikuvioissa ja että lapset kavereineen viihtyvät meillä kotona. Uskon, että tästä on iso hyöty teini iässä.

Toivoin ja uneksin jo ennen lasten tuloa, että meidän koti olisi se paikka, jossa olisi ovi aina avoinna ja reilu meininki.

Ja niinhän tuo ovi on paukkunut eestaas, muksuja tulee ja menee:)

Ruokin, komennan ja autan laastareitten kanssa jokaista joka meille tulee.

että koska elämässä on muutakin kuin kaverit niin heidän kanssaan ollaan pari kertaa kuukaudessa, heillä tai meillä. Syntymäpäivät olivat lisäpäivinä, niitähän ei joka kuukausi ole kaveripiirissä. Onnistui, ja lapsemme ovat voineet toteuttaa paljon asioita jotka olisivat jääneet jos kaverit olisivat aina kylässä tai päin vastoin. Toki lapsia on useampia joten ymmärrän jos yksilapsisen perheen luona on useasti kaverit jne.

Aika hurjaa.. meidän perheessä on vähän, jos kavereita on pari kertaa viikossa.

Tytär on ekalla ja jo eskarivuonna kaveita oli ja tyttömme oli kavereillaan lähes joka päivä viikossa.

Ei kaverit meidän elämää haittaa yhtään. Silloin kavereita voi tulla, kun olemme kotona. Minusta se on vain tosi hyvä juttu, että lapsillamme on ystäviä!

Mustakin on kivaa kun lasten kaverit viihtyvät meillä ja opin tuntemaan heitä. Mielellään otetaan kavereita myös mukaan kauppaan tai uimaan tms.



Koulun jälkeen kaverit ovat tervetulleita meille vaikka suoraan koulusta ja saavat välipalan. Ruokaakin saavat yleensä. Pidemmän päälle huomaa kyllä että kavereidenkin kotoa (tai sitten itse kavereilta) löytyy vastavuoroisuutta.



Ainoastaan ilta sitten rauhoitetaan, mutta silloin kaverit joutuvatkin kotiin. Niitä oman perheen kesken rauhoittumisaikoja sitten tulee juuri iltaisin ja välillä muulloinkin, sekä jonkin verran viikonloppuisin. Tällöin ehtii jutella rauhassa vain omienkin lasten kanssa, vaikka kuulumiset ja muut jutut kyselen kyllä kavereiden läsnäollessakin (kavereilta voi saada sellaista tietoa mitä omilta lapsilta ei saa).



Oletan että myöhemminkin sitten lapset viihtyvät kavereiden kanssa kotona ja eivät pyöri kartsalla. Lisäksi kiva kun lapset saavat kavereista omaa tukiverkostoa ja oppivat sosiaalisuutta. Eli näen kavereiden kanssa olemisen varsin positiivisena.

kotona ei ole ketään, joten kiitos ei kavereita.

että koska elämässä on muutakin kuin kaverit niin

heidän kanssaan ollaan pari kertaa kuukaudessa, heillä tai meillä. Syntymäpäivät olivat lisäpäivinä, niitähän ei joka kuukausi ole kaveripiirissä.



Onnistui, ja lapsemme ovat voineet toteuttaa paljon asioita jotka olisivat jääneet jos kaverit olisivat aina kylässä tai päin vastoin.



Toki lapsia on useampia joten ymmärrän jos yksilapsisen perheen luona on useasti kaverit jne.

että koska elämässä on muutakin kuin kaverit niin heidän kanssaan ollaan pari kertaa kuukaudessa, heillä tai meillä. Syntymäpäivät olivat lisäpäivinä, niitähän ei joka kuukausi ole kaveripiirissä. Onnistui, ja lapsemme ovat voineet toteuttaa paljon asioita jotka olisivat jääneet jos kaverit olisivat aina kylässä tai päin vastoin. Toki lapsia on useampia joten ymmärrän jos yksilapsisen perheen luona on useasti kaverit jne.

En ihan heti keksi mitä asioita meillä lapset eivät ole voineet toteuttaa vaikka kaverit saavatkin olla meillä useammin tai vaikka joka päivä. Kerrotko siis mitä ne "paljon asioita" ovat joita lapsenne ovat voineet toteuttaa koska ei ole kavereita.

Meilläkin on aina ollut lapsen kavereita, ja ovat saaneet välipalaa ja ruokaa (ruuasta olen kyllä pyytänyt soittamaan vanhemmille ja kysymään et saako syödä).



Myös omassa lapsuudenkodissani sai aina olla kavereita, myös murrosiässä.Ja aivan samoin nyt nelikymppiset naiset ovat vieläkin vanhempieni kavereita :)

että koska elämässä on muutakin kuin kaverit niin heidän kanssaan ollaan pari kertaa kuukaudessa, heillä tai meillä. Syntymäpäivät olivat lisäpäivinä, niitähän ei joka kuukausi ole kaveripiirissä. Onnistui, ja lapsemme ovat voineet toteuttaa paljon asioita jotka olisivat jääneet jos kaverit olisivat aina kylässä tai päin vastoin. Toki lapsia on useampia joten ymmärrän jos yksilapsisen perheen luona on useasti kaverit jne.

Minkä ikäisiä lapsia teillä on? Meillä alkavat jo yhden kaverittoman päivän jälkeen kaivata ikäistään ja samaa sukupuolta olevaa seuraa. Meillä on tyttö ja poika, kolmas- ja neljäsluokkalaiset.

Ja minua eivät kaverit pääsääntöisesti haittaa. Yökyläilyjä en hirveän paljon suosi, mutta esim. nytkin on pojan kaveri yökylässä.

Ärsyttää tosin suunnattomasti, kun esim. sukulaiset ihmettelevät asiaa.