Miksi aikuisille lahjoja?
Moni ällistelee tapaa ostaa aikuisille lahjoja. Niin jouluna, synttärinä tms.
Kerätään tähän ketjuun omia syitä sille, miksi teillä muistetaan myös aikuista.
Meillä aikuista muistetaan siksi, että lahjojen saaminen on mukavaa (ja ostaminen myös!). Perheessämme onneksi mietitään lahjoja tarkkaan ja mitään hirvityksiä ei koskaan ole saatu. Kaikki on aina kelvannut =) Moni lahja onkin ollut "häviävää" tavaraa; viiniä, suklaata, sinappia...
Olen ehkä lapsellinen, mutta paras kohokohta joulussa on nähdä läheisten ilmeet pakettia avatessa. Nähdä, kuinka oma valinta on mennyt nappiin. Onnistunut kirjavalinta, suklaa, peli, cd-levy, elokuva...
Minusta on hassua ajatellakaan, että lahjat kuuluisivat vain lapsuuteen. Miksi ihmeessä? Ja missä se ikäraja menee? 18 vuodessa?
Tavaravuorta meillä ei jouluna ole tästä huolimatta.
Kommentit (3)
meillä ostetaan/tehdään lahjat läheisille aikuisille ja tietenkin suvun lapsille.
joskus kun oli "pakko hankkia lahja, kun sekin hankkii meille" -ajatus, lahjat saattoivat olla mitä tahansa ajattelematonta krääsää. pääasia, että sai pakettiin jotain.
nykyään ajattelen, että oli lahja sitten hetken viihde (herkkukori) tai joku käytönnöllisempi, saaja saa siitä itsekin hyvän mielen ja kokemuksen, että nimenomaan häntä on ajateltu.
lapsuudessa äiti osti ne turhat lelut ja isä ajatteli järjellä sen lahjaksi, mitä lapsi tarvitsee. näin on edelleen, kun avaa heiltä saadut lahjat.
herkkukorikin on periaatteessa niin helppo toteuttaa ja mielihyvää tuottava saajalleen, jos vain tietää, mistä toinen pitää. silloin saa pakettin hyvän mielen ja vastaanottaja saa tunteen, että nimenomaan häntä on ajateltu.
yksikään lahja ei ole turha, jos sen on ajatuksella valinnut tai itse tehnyt.
lahjoja on tosiaan kiva saada ja antaa. On kiva miettiä mistä toinen voisi tykätä, tai mitä toinen voisi tarvita. On kiva ilahduttaa niitä joista välittää. Eikä tarvitse antaa mitään turhaa rompetta, vaan oikeasti mukavia lahjoja.
Kyllä sitä saa aikuisenakin nauttia lahjoista ja niiden tuomista yllätyksistä. Minusta ainakin on kiva jännittää mitä saan joululahjaksi, vaikken mitään kalliita lahjoja toivo enkä tarvitse. Pienikin asia ilahduttaa.
Lisäksi lahjoja on kiva tehdä. Niissä on enemmän tunnettakin itse tehtynä.
Sen verran kuitenkin kommentoisin, että itse en halua avata lahjoja toisten nähden, koska lahjat harvoin miellyttävät minua ja sen pystyy lukemaan kasvoiltani. Teeskentely on aina ollut minulle vaikeaa.