Musta tuntuu, että mun täytyisi tehdä ls-ilmoitus omista lapsistani
Tuo hammaspesu-ketju sai mun silmät aukeamaan. Mulla on kaksi alle 3v. lasta (alle vuoden ikäerolla) ja huomaan kuinka olen pikkuhiljaa lipsunut äitiydessä...
En ulkoile lasten kanssa läheskään päivittäin, lapset saavat joka päivä vähintään yhden einesaterian, hampaiden pesusta en jaksa tapella, tutista ei ole luovuttu... Ulospäin vaikutan normaalilta, huolehtivalta äidiltä, mutta muserrun arjen alle enkä saa pidettyä lapsistani sellaista huolta mitä he ansaitsevat. Rakastan heitä enemmän kuin mitään maailmassa.
Mulla on itselläni joka päivä vatsakipuja ja päänsärkyä, väsyttää enkä jaksa kuin tehdä vain välttämättömän. Lasten isä on aamusta iltaan töissä ja omissa menoissaan. Mistä voin hakea apua, kuka mua auttaa menetänkö lapset jos haen neuvolan kautta apua?
En ole tavallisesti huono ihminen, mutta tällä hetkellä olen naurettavan huono äiti ja haluan tarjota lapsilleni parempaa.
Kommentit (17)
koska siitä on vain apua. Et menetä lapsia. Puhun omasta kokemuksesta, siitä on vain hyötyä. Saat tukea ja apua ihan oikeasti. Aika paljon pitää tapahtua ennenkuin lapset viedään pois!
Ensin tarjotaan aina tukitoimia, ei huostaanottoa.
Mitä hittoa teet miehellä, joka ei ole arjessa läsnä? Spermanluovuttaja?
Vai asuuko mies peräti täyshoitolassa, jossa tulee lämmin ateria eteen, ja vaatteet peseytyy siitä lattialta sängyn vierestä, ilmestyvät puhtaina kaappiin?
Nyt otat nainen itseäsi niskasta kiinni.
Lapset eivät kuole eineksiin, eikä puoliso omien harrastusten vähentämiseen.
Mutta sinä voit kuolla stressin aiheuttamiin sairauksiin.
kuullostat ihan normaalille pienten lasten äideille. Jos jaksamiostasi auttaa yksi einesateria päivässä, niin go for it! Minusta hyvä sääntö tuossa vaiheessa kun on pari vaippapöksyä on se, että joskus voi hyvinkin mennä siitä mistä aita on matalin.
Tietysti se, että isä osallistuisi enemmän auttaisi sinua. Uskotko että se voisi muuttua? Aloita kerran viikossa joku harrastus, saat "tekosyyn" omalle ajalle ja mies samalla huomaa mitä lasten hoito on. Samalla saat piristystä itsellesi. JA toinen vinkki, yritä nukkua mahd paljon, muistan itseni univajeessa hortoilemassa ja tuntui juuri tuolta kun sinun tekstisi.
TSemppiä! SInä kylla klaaraat hommat, mutta jos tuntuu että tarvitset apua, niin hae sitä ihmeessä, mutta tuskin sitä varten pitää tehdä mitään ls-ilmotusta, tuskinpa edes voisitkaan ;)
Muista, kaikista pienten lasten äideistä tuntuu joskus juuri tuolta!
Ei todellakaan! Kukaan jaksa olla täydellinen äiti. Mitä sitten jos lapset eineksiä saavat, ruokaa se on sekin. Ja mitä sitten jos ei jaksa joka päivä viedä ulos - en minäkään jaksa eikä ole tullut mieleen soimata itseäni siitä. Ja hampaiden pesutkin jäävät välillä- en jaksa aina saikata asian kanssa. Ihan oikeasti, et kai ole tosissasi ajatellessasi olevasi huno äiti?
Väsynyt voi kyllä olla lasten kanssa, se on rankkaa jos ei juurikaan apua saa. Itsekin olen yksinhuoltaja ja teen sen minkä jaksan. Ja parhaani. Ei se ole vakavaa jos välillä luistaa ulkoiluttamisesta tai hampaiden pesusta... Pääasia että perustarpeet tulee hulehdittua ja niitä haleja ja rakkautta runsaasti ennenkaikkea :-)
Väsymyksestäsi kannattaa puhua neuvolassa, mutta tuon takia kukaan ei sinulta lapsiasi huostaanota, höpsis.
Hyvää jatkoa!
T: Toinen väsynyt äiti
Kukaan ei kaipaa tuollaisia kommentteja tämäntyyppisessä ketjussa.
jos nyhjäisin vain sisällä...
Hei!
Ota ihmeessä yhteyttä sosiaalitoimistoon ja varaa vaikka aika sosiaalityöntekijälle. Ei siellä olla huvin vuoksi kenenkään lapsia pois ottamassa, se että hakee apua jos ei meinaa jaksaa on ajattelevan ja välittävän ihmisen merkki. Jos et halua olla suoraan sosiaalityöntekijään yhteydessä niin juttele neuvolassa ja kerro että tarvit apua, terkkari kyllä ohjaa oikeaan paikkaan ja osaa kertoa paikkakuntasi palveluista. Sinä et ole huono äiti koska välität, vain väsynyt ja apua tarvitseva Ei kukaan jaksa yksin määräänsä enempää.
Mulla ei ole ketään muuta kenelle olisin tätä asiaa purkanut, mies ei ota tosissaan ja ystäville en vaan kehtaa puhua tällaisesta, häpeän niin suuresti.
Otan rohkeasti neuvolaan yhteyttä ja yritän saada sitä kautta apua. Tällainen väsymys ajaa aivan toivottomaksi :(
Ap
Minusta hyvä sääntö tuossa vaiheessa kun on pari vaippapöksyä on se, että joskus voi hyvinkin mennä siitä mistä aita on matalin.!
en olis koskaan antanut vanhemmille anteeksi jos hampaita ei olisi pesty!!!
ap anna ny edes ksylitol-pastilleja mä aloin n. puoltoista vuotiaalle ja nyt hän käykin automaattisesti hakemassa aterioiden jälkeen purkin.. =) täyttää kaksi joulun jälkeen
ja ihan oikeasti ala EDES iltaisin pesemään lastesi hampaita ja tuteista päät poikki, ei oo kiva jos koulussa haukutaa vinoleuaksi jne... kun tutti vääntää hampaat (kolmivuotiaalla??) olen järkyttynyt... yök..
Olisko mahdollista, että kärsisit masennuksesta? Itselläni on ollut ja melko samanlaisia oireita. Ei jaksa, väsyttää, ei jaksa mennä ulos, syödä... Tosin mulla ei ollut silloin lapsia. Kannattaa oikeasti tosiaan hakea apua. Saat mahdollisesti kotiapua, saat keskustella asioista jne. Kannattaa myös todellakin miettiä sinun ja miehesi suhdetta! Onko parisuhteenne terveellä pohjalla, oletko onnellinen suhteessanne, saatko mieheltäsi sen mitä ansaitset! Jos jaksat, osaat ja pystyt antamaan lapsillesi rakkautta niin se on jo jotain. Suuri osa maailman lapsista ei saa sitä ja kärsivät takuulla enemmän kuin omat lapsesi! He saavat sentään ruoan, vaatteet ja äidin! Mutta oikeasti pyydä apua ja vaadi sitä, jos et sitä saa! Voimia syksyyn! Kyllä se elämä vielä hymyilee :)
YÖK kommenttiasi! Onko mukavaa mollata? Kasva aikuiseksi ja katso itseäs peiliin!!!
YÖK kommenttiasi! Onko mukavaa mollata? Kasva aikuiseksi ja katso itseäs peiliin!!!
ei minusta ulosmeneminen tee kenestäkään parempaa äitiä. noin pienet saavat liikuntaa sisälläkin tarpeeksi.
eikä einestenkäyttö tee sinusta huonoa.
olet varmasti hyvä äiti lapsillesi.
ja maitohampaat pysyvät hyvinä, jos ei juo sokeroituja mehuja, ja muutenki ateriarytmi on hyvä.
en ollenkaan usko, että tarvitaan välttämättä monta kertaa päivässä tapahtuvaa harjausta.
2
. Mulla on itselläni joka päivä vatsakipuja ja päänsärkyä, väsyttää enkä jaksa kuin tehdä vain välttämättömän.
ei ole normaalia jos joka päivä on vatsavaivoja ja päätä särkee!!
YÖK kommenttiasi! Onko mukavaa mollata? Kasva aikuiseksi ja katso itseäs peiliin!!!
kuinka tärkeänä olen pitänyt sitä että hampaani on hoidettu =)
ei oo oikeesti kiva kun puolet suvusta käy kaleissa juurihoidoissa ja jos nyt niistä juurista on enään edes hoidettavaksi..=(
susta taitaa olla kivaa, tai sit se on jo teilläkin arkipäiväistä...
t:11 jolla on vain yksi paikattu hammas ja jolle riittää hammaslääkäri tarkastuskäynti kerran kolmessa vuodessa
ja miksi ap et vaadi miestäsi osallistumaan?? joo ja hanki oikeasti oma harrastus!!
oikeasti, tiedän juuri tuon tilanteen - koet itsesi hyvin yksinäiseksi. Mullakin mies oli aina töissä ja töitä ei voinut vähentää mitenkään, matkoja ei voinut siirtää jne. Mä oli ihan liian pitkään hiljaa, koska koin että raataa kuitenkin munkin takia, että saisin olla kotona lasten kanssa. Mutta niin se vaan pikku hiljaa tuhosi todella hyvän parisuhteen. Paljon ollaan jouduttu töitä tekemään ja rankkaa on ollut. Mutta ollaan nyt aika onnellisesti yhdessä ja lapsilla on nyt oikeasti kaksi vastuullista vanhempaa. Arjen muuttaminen ei välttämättä ole helppoa, mutta mahdollista. Ja minäkin olin todella väsynyt ja masentunut, vaikka periaatteessa en halunnut mitään niin paljon, kun olla hyvä äiti lapsilleni ja halusin olla kotona. Mutta siihen tarvitaan tukea puolisolta, niin henkistä, kuin ihan konkreettista. Nykyään mies osaa olla läsnä lapsille (ja minulle!) ja osaa oikeasti huolehtia niistä. Enää ei tarvitse muistuttaa, mitä pukea päälle, mitä lääkkeitä antaa tai mitään muutakaan. Kun osallistuu meidän arkeen, niin osaa olla luonteva osa sitä. Ja ottaa aikuisen roolin, ei ole vaan se hetkittäinen pelle, joka hauskuuttaa. Ihan ensimmäiseksi sun täytyy puhua nyt ihan suoraan sun tunteista, miehelle, myös ystäville ja ehkä terapeutille? Auttaa usein selkiyttämään niitä omia tunteita. Ne täytyy ensin tunnistaa, ennen kuin voi kunnolla puhua niistä muille. Tsemppiä! Olet hyvä äiti, joka tarvitsee vain vähän tukea. Eikä lastensuojelusta, vaan omalta puolisolta.
Menen joka asiassa matalimman aidan ali ja se ei aina ole parasta lapsilleni. Apua tarvitsisin myös, mutta mistä sitä uskaltaa hakea?
Voimia ja paljon jaksuja, uskon että olet hyvä äiti, nyt vain hieman huono kausi.