Oman äidin juominen saa melkein itsenikin ratkeamaan juomaan. Kylässä äidin luona.
Ajattelin, että voisi tulla kiva päivä kun pitkästä aikaa näemme. Hän on ollut huolissaan minusta aikaisemmin kun join liikaa mutta olen ollut nyt kuukausia juomatta. Kertaakaan ei ole sanonut asiasta mitään, sama se.
Heti kun astuin hänen autoonsa kun haki asemalta niin kertoi kamalasta työpäivästään. Jatkoi hänen luonaan. Selitti ummet ja lammet asioihin joista on ennenkin kertonut ja olen tietenkin tukenut.
Hän sanoi, että on pakko nyt avata olut ja on juonut puolesta päivästä saakka.
Olin kyllä valmistautunut, että saatan lähteä kotiin tai kestää jos juo liikaa. Asun toisella paikkakunnalla.
No autoin häntä paperiasioissa ja kuuntelin juttujaan. Pelkkää negatiivista, valitti vain. Hän osaa olla todella stressaaja, aina miltein on jotain meneillään.
Kun olin aikani kuunnellut niin sanoin suoraan, että ajattelin, että meillä olisi hauskaa yhdessä mutta olen kuunnellut vaan jatkuvaa valitusta "kuinka paskaa" kaikki on, että mitä minä täällä teen? Katselen sinun dokaamista ja istun ja odotan, että tulee ilta ja pääsee nukkumaan.
Hänellä on vielä huomenna työpäiväkin ja tuossa jo hyvässä humalassa on.
Loukkaantui ja sanoi, että ei uskalla sanoa enää mitään ja varmaan on parempi, että pitää kaikki sisällään. Sanoin, ettei se nyt sitäkään tarkoita mutta kun olen jatkuvaan kuunnellut tuota valitusta ja yrittänyt tukea parhaani mukaan tässä lähiaikoina kun olemme soitelleet.
Kertaakaan ei ole kysynyt, että miten minulle menee? Miten työt tai elämä ylipäätään. Pelkkää yksipuolista kommunikointia.
No, päätin sitten leipoa ja olla itsekseni samalla kun juo ja siivoilee.
Tiedä mitä tässä tekisi. Huomenna pitäisi mennä yhdessä brunssille..
Kommentit (12)
Samaistun täysin... Ainoo, että äiti ei dokaa, vaan isä on juoppo ja äiti on uhriutuja valittaja. Ja oma selviytymiskeinoni on syömishäiriö (ahmiminen), minkä rinnastan täysin alkoholismiin. Itse yritän ottaa kaiken yhteydenpidon vanhempiin jonkinlaisina opintomatkoina itseeni. Mikään ei paljasta selkeämmin, millaiset asiat triggeröivät kuin omat vanhemmat. Ja yritän oppia terveempiä selviytymiskeinoja ahdistaviin tilanteisiin sekä pitää odotukset aina ihan minimissä tai jopa negatiivisina, ettei tule mitään yllätyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Samaistun täysin... Ainoo, että äiti ei dokaa, vaan isä on juoppo ja äiti on uhriutuja valittaja. Ja oma selviytymiskeinoni on syömishäiriö (ahmiminen), minkä rinnastan täysin alkoholismiin. Itse yritän ottaa kaiken yhteydenpidon vanhempiin jonkinlaisina opintomatkoina itseeni. Mikään ei paljasta selkeämmin, millaiset asiat triggeröivät kuin omat vanhemmat. Ja yritän oppia terveempiä selviytymiskeinoja ahdistaviin tilanteisiin sekä pitää odotukset aina ihan minimissä tai jopa negatiivisina, ettei tule mitään yllätyksiä.
Hyvin sanottu. Itsekin yritän katsoa näitä tunteita ja ajatuksia ulkopuolelta. Yhdessä vaiheessa olin aivan helkkarin vihainen kun leivoin itsekseni. Hengitin syvään ja päätin rauhoittua.
Olen omissa oloissani ja menin suihkuun rauhalliseen tilaan.
Tämä on tosiaan hyvää oppiakin.
Voimia sinullekin.
Ap
Taitais olla aika hyväksyä että äitisi on epävakaa alkoholisti joka ei kykene antamaan sinulle mitä tarvitsisit. Se sattuu ja on kauheaa mutta jos haluat oman elämäsi kuntoon et voi hengailla äitisi kanssa ja odottaa häneltä, no, oikeastaan yhtikäs mitään.
Vierailija kirjoitti:
Taitais olla aika hyväksyä että äitisi on epävakaa alkoholisti joka ei kykene antamaan sinulle mitä tarvitsisit. Se sattuu ja on kauheaa mutta jos haluat oman elämäsi kuntoon et voi hengailla äitisi kanssa ja odottaa häneltä, no, oikeastaan yhtikäs mitään.
Tältä se vaikuttaisi. Mitä vanhemmaksi tulen sitä paremmin ymmärrän. Tuntuu, että olen aikuinen suhteessa nuoreen ihmiseen. En osaa edes enää keskustella hänen kanssaan. Tässä sitten pyörin ja odotan, että pääsee kotiin omaan rauhaan.
Suunnittelin mistä kaikesta voitais puhua (antoisista ja positiivisista jutuista) sekä mitä ehkä tehtäisiin.
No se suunnitelma meni jo 10 minuutin päästä pelkästään toiveajatteluksi siitä kun tapasimme.
Ap
Onko hän aina ollut tuollainen negatiivinen, jos näin on, niin ei muuksi muutu. Jos taas on uusi piirre, niin sano suoraan, että hän kertoisi kymmenen asiaa ,mitkä ovat hänen elämässä hyvin. Sinä voisit ensin kertoa ne kymmenen asiaa.
Jokaisen ihmisen elämässä on VARMASTI kiitollisuuden aiheita.
Olisiko huono idea jos huomenna sillä välin kun äiti on töissä, jättäisin kirjeen tuntemuksistani tämä juomista kohtaan ja miksi en halunnut jäädä viettämään äitienpäivää. Lähden aamulla kotiin.
Kerron kirjeessä, etten voi hyvin hänen seurassaan ja tarvitsen nyt muunlaista seuraa ja oikeanlaista tukea tähän omaan elämääni. Kerron, että toivon hänen raitistuvan tai alkavan kunnioittaa lapsiensa rajoja juomisen suhteen, kaikki kärsivät tästä.
Sitten laitan estot hänelle, ei voi ottaa yhteyttä.
Kerron tämän myös ja sanon, että olen kolmen kuukauden päästä jälleen tavoiteltavissa ja kuulemaan hänestä. Jos asiat eivät muutu niin myös kanta yhteydenpidon jatkumisestakaan ei enää muutu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olisiko huono idea jos huomenna sillä välin kun äiti on töissä, jättäisin kirjeen tuntemuksistani tämä juomista kohtaan ja miksi en halunnut jäädä viettämään äitienpäivää. Lähden aamulla kotiin.
Kerron kirjeessä, etten voi hyvin hänen seurassaan ja tarvitsen nyt muunlaista seuraa ja oikeanlaista tukea tähän omaan elämääni. Kerron, että toivon hänen raitistuvan tai alkavan kunnioittaa lapsiensa rajoja juomisen suhteen, kaikki kärsivät tästä.
Sitten laitan estot hänelle, ei voi ottaa yhteyttä.
Kerron tämän myös ja sanon, että olen kolmen kuukauden päästä jälleen tavoiteltavissa ja kuulemaan hänestä. Jos asiat eivät muutu niin myös kanta yhteydenpidon jatkumisestakaan ei enää muutu.Ap
Voisi olla ihan hyvä veto.
Nyt hilluu sitten alasti ja näyttelee vartaloaan muka vahingossa. Ei jumalauta miten epämukavaa. Olen kuin en huomaisikaan. Ahdistaa tuo käytöstavattomuus, ihan kakara koko nainen.
En tajua miksi on noin pimeä tyyppi.
Ap
Tänänkö oli karsea työpäivä lauantaina? Vai eilsestäkö kirjoitat? Olisit mennyt hoteliin ja seravana päivänä omaan kotiisi.Mikä esti. Äitisi on aikuinen, sinun velvoliisuus ei holhota häntä ja tänne tumitsevasti kirjoitaa.Luulen kekseit koko aloituksen , näin äitien päivän aattona.Etkö parempaan pystynyt?
Hän ei jaksa siellä työpaikassa varmaan, liikaa vaatimuksia tai liian pitkä päivä. Jotain pitäisi muuttua, onko joku muu ala, ympäristö tai mahdollisuus yrittää itsenäisesti aikatauluja säädellen. Ja alko-ongelmaan apu yksityiseltä? Moni stressaa rahan vuoksi ja jaksamisen. Liikaa byrokratiaa, ehkä hoidettavia asioita. Kaipaa tukea joltain, onko ketään ystävällistä sukulaista joka voi auttaa arkisissa asioissa tai rahassa.
Sieluun vähän sattuu. Melkein tekisi mieli lähteä baariin mutta en minä tuon takia luovuta.
Ai saamari kun inhoan tuota tällä hetkellä.
Hengitän vain ja mietin jospa menisi kohta nukkumaan. Sitten ehkei tarvitse kotiin lähteä.
Ap