Tunnen syyllisyyttä toisen teosta
Lainasin pitkään tuntemalleni ja rehellisenä pitäneelleni kaverille 1000 euroa. Hän lupasi maksaa takaisin kuukauden päästä. Nyt hän ei ole maksamutkaan ja aikaa on kulut jo kohta 3 kk. Kun soitan tai tekstaan hänelle, hän sanoo joko jo laittaneensa maksun tililleni tai että maksaa sen ihan juuri nyt, tai että soittaa takaisin ihan kohta, muttei soita jne.
Tiedän kaverilla olleen sairautta ja kuolemantapaus lähipiirissä ja hänellä menee nyt ilmeisesti vähän huonosti. Tunnen hirveästi syyllisyyttä siitä, että haluaisin rahani takaisin, ja että ahdistelen häntä muistuttamalla siitä, vaikka hänellä on varmaan vaikeaa. Koen siitä niin kovaa syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa, että jos telkkarissa näkyy joku häntä ulkoisesti muistuttava ihminen, niin en pysty katsomaan sitä.
Järjellä ajattelen, että hänen kuuluu maksaa laina takaisin ja minulla on oikeus saada rahani takaisin. Tunnetasolla koen valtavaa häpeää ja syyllisyyttä siitä, että pyrin saamaan ne takaisin, vaikka pyynnöistäni on hänelle vaivaa. Ikäönkuin minä olisin se, joka on tehnyt väärin ja on väärässä.
Kuulostaako tämä järjettömältä muidenkin mielestä? Mitä kannattaisi tehdä?
Kommentit (8)
Onpa törkeä kaveri! Sulla on oikeus olla vihainen, koska hän pettää pitkäaikaisen ystävänsä tuollalailla.
Lainat kuuluu maksaa takaisin ja varsinkin ensimmäisenä ystäville ja niille, joista välittää.
Hoet vain näitä.
Vierailija kirjoitti:
Onpa törkeä kaveri! Sulla on oikeus olla vihainen, koska hän pettää pitkäaikaisen ystävänsä tuollalailla.
Lainat kuuluu maksaa takaisin ja varsinkin ensimmäisenä ystäville ja niille, joista välittää.
Hoet vain näitä.
Kiitos kun kommentoit.
Olen jotenkin alkanut kokea, että minä olen väärässä ja se paha ihminen tässä, että tekee todella hyvää kuulla jonkun ulkopuolisen sanomana, että ei tarvitsisi tuntea huonoa omaatuntoa, kun yritän saada rahat takaisin.
Meet käymään sen ns. kaverin luona ja vaadit rahat takas! Ellei maksa, sanot ottavasti yhteyttä poliisiin ja vanhempiin. Nyt joku roti tuohon rahanlainaajan törkeyteen!
Kaverilla on vaikeaa, mutta on väärin valehdella. En yrittäisi väkisin saada rahoja takaisin vaan pitäisin rahojen menetyksen omana tappiona.
Kaksi asiaa: huono omatuntosi, joka on aiheeton. On ikävää ettâ hänellä on mentyksiä, mutta periaate on että velka on maksettava pyydettäessä. Lainasit rahaa määräpäivään asti, et ole hänen pankkinsa. Hän VOI järjestellä raha-asiansa muuten, kuolemantapaukset eivät ole este sille, että kantaa vastuunsa.
Toinen: hänen tilanteensa on valitettava mutta ei liity sinuun. Hän on aikuinen ja vastuussa.
Kuulostele sitä tarpeetonta syyllisyyttä ja anna sen mennä pois.
Sano että tajuat että on vaikeeta, mutta että sullakin on tiukkaa. Vaadi puolet tyyliin heti ja loput kesän aikana tms.
Pääset ehkä eroon huonosta omastatunnosta, kun ymmärrät että kaverisi on vastuussa, hänen tilanteellaan ei ole mitään tekemistä lainan kanssa.
Hänen vastuulla on hoitaa asia tavalla tai toisella.
Pidä pintasi., älä mieti hänen tilannettaan, vaan muista että raha on sinun ja sinulla on vastuita ja rahantarve ihan vastaavasti.
Toistat rauhallisesti vaadettasi tavalla tai toisella niin kauan kuin hän maksaa. älä anna hänen mahdollisen manipuloinnin vaikuttaa.
Puhu teidän yhteisille ystäville, ja ota tukea heiltä.
Miten eroon siitä huonosta omastatunnosta ja syyllisyydestä, että haluan rahani takaisin?