Luokanopettajia paikalla?

Kysytkö tosissasi kannattaako sinun kerryttää työkokemusta? Totta hitossa kannatta hakea töihin ja tehdä töitä opintojen ohella.

Kysyin, onko realistista saada pidempää sijaisuutta tällä määrällä opintoja.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kysyin, onko realistista saada pidempää sijaisuutta tällä määrällä opintoja.

Ap

Ei ole. Opettajista on ylitarjontaa. 

Ruotsissa on työvoimapulaa pätevistä opettajista. Olisiko sinulla mahdollisuus lähteä sinne? Suomalaiset opettajat on siellä arvostettuja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin, onko realistista saada pidempää sijaisuutta tällä määrällä opintoja.

Ap

Ei ole. Opettajista on ylitarjontaa. 

Opettajaksi opiskellaan yliopistoissa, joiden julkisen rahoituksen suuruus on riippuvainen tutkintojen määrästä. Toisin sanoen, mitä enemmän opettajia valmistuu, sitä enemmän yliopisto saa rahallista tukea. Vaikka rahoitukselle ja valmistuneiden määrälle on asetettu katto, ei se auta. Monet yliopistot ovat yksinkertaisesti haluttomia vähentämään opettajien koulutusmääräänsä, vaikka työelämän signaalit kehottaisivat siihen.  

Kuntien talousongelmien ja leikkausten myötä useat opettajan paikat jätetään täyttämättä. Erityisopettajien työllistymistilanne on parempi ja monilla paikkakunnilla erityisopettajista on jopa pulaa.

Riippuu paikkakunnasta. Ei kannata ottaa pitempää sijaisuutta, koska opintosi kärsivät. Joudut korvaamaan poissaolot, ja jos niitä kertyy liikaa, et voi edes korvata vaan se on tervetuloa ensi vuonna uudelleen. Hae pätkäsijaisuuksia ja lisäksi ilta- ja viikonlopputöitä. Miksi et tekisi varhaiskasvatuksen sijaisuuksia samalla kun opiskelet? Esim. esiopetuksen puolella päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin, onko realistista saada pidempää sijaisuutta tällä määrällä opintoja.

Ap

Ei ole. Opettajista on ylitarjontaa. 

Opettajaksi opiskellaan yliopistoissa, joiden julkisen rahoituksen suuruus on riippuvainen tutkintojen määrästä. Toisin sanoen, mitä enemmän opettajia valmistuu, sitä enemmän yliopisto saa rahallista tukea. Vaikka rahoitukselle ja valmistuneiden määrälle on asetettu katto, ei se auta. Monet yliopistot ovat yksinkertaisesti haluttomia vähentämään opettajien koulutusmääräänsä, vaikka työelämän signaalit kehottaisivat siihen.  

Kuntien talousongelmien ja leikkausten myötä useat opettajan paikat jätetään täyttämättä. Erityisopettajien työllistymistilanne on parempi ja monilla paikkakunnilla erityisopettajista on jopa pulaa.

Niin, onkohan noin. Opiskelijoiden määrää kyllä rajoitetaan ja ylimääräisestä sisäänotosta ei tule korvausta yliopistoille. Opettajien koulutukseen, kuten muutoinkin korkeakoulutukseen, on vaadittu pätevyyksien laajentamisen helpottamista, ja tämä ehkä näkyy lisääntyneinä hakijoina työpaikkoihin.

Tietääkö joku Pirkanmaan koulujen sijaistilanteesta?

Ap

Up

Hyvistä lyhytaikaisista sijaisista on pulaa. Jos pärjäät luokassa, ketään ei kiinnosta, kuinka monta opintoviikkoa sinulla on. Yritä saada jalka oven väliin johonkin isoon kouluun. Lyhyet sijaisuudet ovat hyvin palkattuja suhteessa vaivaan, eivätkä haittaa opintoja. Ja jos tulet kouluissa tutuksi ja luotetuksi, sieltä voi myöhemmin aueta pidempikin pätkä.

Kiitos kaikille kommenteista. Kannattaako sitten laittaa suoraan rehtoreille viestiä vai Kuntarekryn kautta hakemus? Mikä on teidän kokemus..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille kommenteista. Kannattaako sitten laittaa suoraan rehtoreille viestiä vai Kuntarekryn kautta hakemus? Mikä on teidän kokemus..

Ap

Mä laitoin suoraan rekseille viestiä. Olen tehnyt kaksi vuoden pituista sijaisuutta, enkä siis opiskellut tänä aikana muuta kuin joitakin verkkokursseja. Mua pidettiin hyvänä opena, vaikka en ollutkaan silloin muodollisesti pätevä ja on pyydetty aina uudestaan töihin, vaikka on ollut päteväkin tarjolla. Valmistuminen venyi tietysti.

Miten sekin oli aikanaan mahdolllista kun 70-luvun lamassa ala-asteen maikkaa sijaisti kuukausitolkulla vastavalmistunut, työtön insinööri. Kai nykyään pitää jotain alan koulutusta olla. Tosin pitää sanoa että hyvin se inssi ainakin nuo kouluhommat hoiti, tosin armeijatyyliin mentiin.

Vierailija kirjoitti:

Miten sekin oli aikanaan mahdolllista kun 70-luvun lamassa ala-asteen maikkaa sijaisti kuukausitolkulla vastavalmistunut, työtön insinööri. Kai nykyään pitää jotain alan koulutusta olla. Tosin pitää sanoa että hyvin se inssi ainakin nuo kouluhommat hoiti, tosin armeijatyyliin mentiin.

Minun lapsellani oli pari päivää sijaisena joku turkkilainen mies, joka ei puhunut suomea ollenkaan. Oppilaat olivat viisi tuntia päivässä chromebookeilla ja kännyköillä ja juoksentelivat ulkona. Voisin siis sanoa, että kuka tahansa kadulta repäisty ukko kelpaa alakoulun opettajaksi.

Riippuu tosiaan paikkakunnasta. Jossain Vantaalla on huutava työvoimapula, jossain muualla ylitarjontaakin.

Onkohan nyt toukokuussa liian myöhäistä ottaa yhteyttä syksyn sijaisuuksista?

Ap

Lyhytaikaisista sijaisuuksista kannattaa laittaa viestiä rehtorille elokuun alussa. Kouluissa on yleensä sijaislistat, jotka päivitetään lukuvuoden alussa.

Aina on hyvä aika ottaa yhteyttä.

Ongelma on tietysti se, että meillä läsnäolovaatimukset on aivan ehdottomat - se on nähty, että yhtään ei  jousteta poissaolojen suhteen. Eli tarkoittaisi sitä, että voin tehdä töitä vain satunnaisesti tai vaihtoehtoisesti ottaa vähemmän kursseja. Ellei minulle sitten myönnettäisi toimeentulotukea toiseksi vuodeksi opintoihin, mutta pelottaa, että ei myönnetä.. Miten ihmeessä teen nämä opinnot loppuun, kun haluan opettajaksi.

Ap

Mun lapsen koulussa on epäpätevä opettaja, joka ei ole edes alan opiskeljija, ja on opettanut siellä ainakin 20 v. Päätellen siitä, että opetti jo kaverini lasta, joka on päälle kolmenkymmenen. Kyseinen nainen ei ole käynyt edes lukiota, ja merkitsee aina sanakokeissa virheen, jos kaksikielinen lapseni on käyttänyt sanaa, joka on oikein, mutta ei synonyymeista juuri se sama mikä on ollut kappaleessa.