Katsotko ihmisiä pelkästään silmiin?

En. Ahdistavaa koko ajan tuijottaa.

Riippuu tosi paljon tilateesta ja siitä kenen kanssa juttelen.

Yritän, mutta useasti huomaan katseen menevän sivuun ja päädyn tuijottamaan seinää vastapäätä istuvan juttu seuran takana, kunnes yritän korjata katsetta takaisin silmiin. Ei aina onnistu.

Katson ihmisten sykkivää persesilmää.

Silmiin. Välillä lasken katseeni sivulle lattianrajaan ja nostan sen takaisin silmiin. Ihmistä en tuijottele mihinkään muualle kuin silmiin, ellei hän itse halua näyttää vaikka puseroa.

Katson sivulle. Vilkaisen silmiin. Riippuu ihmisestä. Jos on syytä tuijottaa niin tuijotellaan, en tiedä miksi.

Ennen katsoin aina ihmisiä silmiin, mutta sitten huomasin, että vanhemmat miehet alkoivat käyttäytymään oudosti sen takia niin olen opetellut katselemaan muualle.

Yhtä epäluonnollista kuin välttelykin.

Katson välillä aina muualle. En halua tuijottaa, siinä tullaan liian lähelle.

Kun hän puhuu, niin katson silmiin, mutta kun itse puhun, niin silmät vaeltavat.

Ärsyttää tuijottajat. Eli en läheskään koko ajan. Ehkä enempi jos uusi tuttavuus

Jos on kiinnostava ihminen, tuijotan sitä silmiin kuin käärmeenlumoaja. En voi sille mitään, se tulee luonnostaan.

Tylsiä ihmisiä hädin tuskin katson. Olen aika kelju.