Meillä on kirjahyllyssä Lolita-niminen teos, kuulemma maailmankirjallisuuden klassikko?

Lue. Se ei mikään tuhatsivuinen eepos ole. Hyvä kirja.

Olen joskus lukenut, mutta en enää yhtään muista oliko hyvä.

Revi se lukematta ja heitä paperikeräykseen.

Ei ole poliittisesti korrekti kirja enää.

Kyllä sun täytyypilttaa se, ja kaikki muutkin kirjat teidän hyllystä. Se on nykyaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole poliittisesti korrekti kirja enää.

So what?

Hyvin harvaa kiinnostaa tuo pelleily.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole poliittisesti korrekti kirja enää.

Mikä siinä on ongelmana?

Lue. On hyvä.

No eihän se ollut poliittisesti korrekti kirja omana aikanaankaan, vaan herätti keskustelua siitä, mistä saa kirjoittaa. Kirja on käsittääkseni sensuroitujen / kiellettyjen listalla edelleen ainakin jossain maissa.

Kirjassa on malliesimerkki epäluotettavasta kertojasta. Kertoja on aikuinen mies, joka tuntee vetoa nuoriin tyttöihin ja onnistuu lopulta tavoitteessaan päästä Lolita-nimisen tytön ainoaksi huoltajaksi. Kirja ei sovi herkälle lukijalle, joka ei siedä tällaista aihetta. Mutta maailmankirjallisuuden klassikko se eittämättä on. Ladukasta kirjallisuutta.

Itseäni ällötti se, miten tuota kirjaa lukiessani aloin pikkuhiljaa tuntea myötätuntoa kirjan päähenkilöä kohtaan, joka on siis p€d@ri. Melkein toivoin että päähenkilön sairaat fantasiat olisivat toteutuneet. Enkä tietenkään ikinä oikeasti tuntisi empatiaa mitään noin ällöttävää kohtaan, joten tunne oli outo.

Mielenkiintoinen kirja ja klassikko ihan syystä.

Mutta jos luet, niin omalla vastuulla. En suosittelisi herkille.

Klassikkohan tuo on. Kertoo tosiaan häiriintyneestä mielenlaadusta ja siitä, kuinka vakuuttavasti groomingin voi ilmaista ja perustella itselleen. 

Meillä joku Erotiikan maailma-lehti kirjahyllyssä, kai seki klassikko nykyään.

Miksi lukisit kirjan jonka lukemisesta et kuitenkaan voisi kertoa kenellekään kasvotusten, ja josta todennäköisesti tulisi hyvin paha olo?

Minullakin on Lolita kotikirjastossa, olen lukenut sen monta kertaa.  Nabokov on kuulunut joskus suosikkikirjailijoihini, olen luultavasti lukenut kaikki hänen suomennetut teoksensa.  Sivistystä ja kulttuuritaustaa löytyi, omaelämäkerrasta  Puhu, muisti  saa hänen vaiheistaan tietoa.  Pidän hänen kirjoitustyylistään.  Lolitan aihetta saa tietysti arvostella, mutta onhan maailmankirjallisuudessa paljonkin teoksia, joiden aihe ei jokaista miellytä. Jos sen perusteella sytytettäisiin kirjarovioita, kuten joskus on tapahtunut, tilanne olisi surullinen.

Sopii sulle, Wille. Siinä setämies groomaa ja panee pikkulasta.

En ymmärrä miten sitä pidetään 1900-luvun ihan parhaimpiin kuuluvana kirjana. Ei se huono tietenkään ole mutta että klassikko niin en ymmärrä :O vähän tylsäkin on ja loppua kohti tylsyy pahasti lisää.

Vierailija kirjoitti:

Sopii sulle, Wille. Siinä setämies groomaa ja panee pikkulasta.

Ei sovi. Liikaa kuvailua, en saa selvää mitä siinä tapahtuu. Ja siinä on vain yksi alaikäinen, mulla oli sentään 2.

-W.R.

Aikansa kohuteos

Olen lukenut monta kertaa.  Elokuvankin olen vuosia sitten nähnyt, sen version jossa pääosissa olivat Sue Lyon, James Mason ja Peter Sellers.  Yleensä  elokuvissa menetetään kirjan nyanssit, niin tässäkin tapauksessa.   Nabokovin nerokas tapa kuvata henkilöitään, mennä heidän nahkoihinsa, on aina kiehtonut minua.  Luin kirjan ensimmäistä kertaa ihan teinityttönä, eipä ole koskaan tullut mieleeni että se olisi jotenkin paheksuttava.  Luenhan taidokkaasti kirjoitettuja dekkareitakin enkä moralisoi ruumiiden tehtailua.