Jaksaisitko olla suhteessa, jossa pitää halata tai muuten koskettaa toista jatkuvasti?
Olla kuin magneetit toisissaan kiinni, korkeintaan vessaan pääsisi ilman toista.
Kommentit (14)
No en. Kyllä sitä voi olla erilläänkin. Olisi ahdistavaa.
Olen suhteessa jossa ei kosketa ollenkaan 😭
Vierailija kirjoitti:
Olen suhteessa jossa ei kosketa ollenkaan 😭
No eroa
En enää tottuisi tuommoiseen. En ehkä osaisi ottaa vastaan minkäänlaista kosketusta.
12 vuotta ollut ilman nukkumakaveria.
Tuskin kellään sellaista suhdetta on, elleivät ole neliraajahalvaantuneita
Koskettelu ja halailu on miellyttävää ja pidän siitä todella paljon, mutta täytyy tietysti olla myös omaa rauhaa ja aikaa. Jos halailu jne. olisi todella jatkuvaa ja pakonomaista, niin eihän sellainen luonnollista ole. Mutta se, ettei kosketella eikä halailla muuten vain, tuntuu myös oudolta.
Musta olisi ihanaa jos mies edes joskus koskettaisi! Kuiva pusu ja läpy-läpyhali illalla on kaikki mitä saan, seksikin loppunut kun en jaksa tyhjästä innostua. Lusikkaan taipuu vain kerran vuodessa vahingossa unissaan. Jos ei olisi muuten täydellinen kumppani en kyllä jaksaisi.
Olisi ihanaa halata niin että tuntuu varpaankynsissä saakka, suudella, kävellä käsikkäin tai kölliä kainalossa. HIpaista ohimennen jotta tuntee rakkaan ihon ja tulla samalla tavalla hipaistuksi välillä.
Meillä halaillaan ja kosketellaan päivittäin. Ei me silti olla toisissamme kiinni jatkuvasti. Omaakin tilaa on reilusti. Yhteistä taivalta on takana 26 vuotta.
Ihmisistä on kasvanut tunnekylmiä. Ollaan vaan liitossa, koska ollaan paskottu lapsia
No ei tuokaan ääripää toimiva tai edes normaali/järkevä ole, mutta en kyllä halua olla (enää) sellaisessakaan suhteessa jossa kosketukset ja halailu ei ole jokapäiväistä arjen läheisyyttä.
Mieluummin elän sitten ihan kokonaan yksin.
Olen suhteessa, jossa halataan ja koskettaan toista paljon. En koe, että minun 'pitää' tehdä näin vaan koska nautin läheisyydestä. Olisi kauheaa olla suhteessa, johon ei kuulu toisen hellä kosketus.
Ei ole hyvä asia yhteiskunnan tuottavuuden kannalta, jos ei lopputuloksena synny tuottavia jälkeläisiä.