Ällöttää ja ahdistaa ajatus jakaa tulevaisuus toisen ihmisen kanssa.
Mikä minussa on vikana? Tämä tapahtuu aina.
Tapaan kivan miehen, ihastumme. Tuon jälkeen usein miehet alkaneet puhumaan yhteisestä tulevaisuudesta, lapsista ja yhteisestä kodista. Itse haluan lapsia, mutten yhteistä elämää ikuisesti. Kun alan pohtimaan yhteiseloa, minua käy puistattamaan ja usein lopetan suhteen siihen. Missä vika? Olen 27v nainen.
Kommentit (41)
No älä luule että ne miehetkään haluaisi ikuisesti sun kanssa olla. Rakkaus on ikuista, kohde vain vaihtuu.
Ei mitään ongelmaa. Kenenkään ei ole pakko sitoutua tai elää toisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No älä luule että ne miehetkään haluaisi ikuisesti sun kanssa olla. Rakkaus on ikuista, kohde vain vaihtuu.
Höpöhöpö. Tuollaisiin naisiin juuri jäädään kiinni.
Ei ole tuttua ainakaan itselleni tuollainen..
Naiset on ällöjä. Olen sinkku koska en siedä naisia. Naiset on pahinta mitä maailmassa on.
20 vuotiaana vielä elää siinä uskossa että on kuolematon, ja aina terve. Kyllä se et on joku muu siinä mukana matkassa alkaa tuntua paljon mukavammalta kun ymmärtää omat kuolevaisen rajoitukset. Tai sitten vaan toteat että vedät vaan sinkkuna koko matkan. Älä kuitenkaan tee Lapsia, niitä isättömiä on jo ihan tarpeeksi, ja se on aika sääli varastaa lapselta isä oman omahyväisyyden takia.
Vierailija kirjoitti:
20 vuotiaana vielä elää siinä uskossa että on kuolematon, ja aina terve. Kyllä se et on joku muu siinä mukana matkassa alkaa tuntua paljon mukavammalta kun ymmärtää omat kuolevaisen rajoitukset. Tai sitten vaan toteat että vedät vaan sinkkuna koko matkan. Älä kuitenkaan tee Lapsia, niitä isättömiä on jo ihan tarpeeksi, ja se on aika sääli varastaa lapselta isä oman omahyväisyyden takia.
Eihän lasten tarvitse isättömiksi jäädä vaikkei aina vanhemmat oliskaan yhdessä.
Minulle kävi noin aina miesten kanssa. Tajusin oikeasti olevani kiinnostunut naisista. Oikeastaan tiesin sen aina. Mutta kielsin koko asian jyrkästi. Lapsia olen aina halunnut, mutta en miestä.
Ehkä sinulla on sama ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi noin aina miesten kanssa. Tajusin oikeasti olevani kiinnostunut naisista. Oikeastaan tiesin sen aina. Mutta kielsin koko asian jyrkästi. Lapsia olen aina halunnut, mutta en miestä.
Ehkä sinulla on sama ongelma.
Epäilin tätä samaa myös itse aikoinaan, mutten usko siihenkään enää. Olen ollut kahden naisen kanssa, toisen kanssa tapailin hetken aikaa ja toisen kanssa meillä oli lyhyt suhde. Heidän kanssa tuntui samalta, ahdisti tulevaisuus. -Ap
Normaalia, sinun täytyy vaan tunnistaa miten haluat elää. Intuitiosi kertoo, että perinteinen heteroperhe ei ole sinun tapasi elää.
Miehet muodostavat patriarkaatin joka sortaa naisia ja muunsukupuolisia.
Miksi hakeudut miesten seuraan, jos sinua ällöttää ajatus yhteisestä tulevaisuudesta? Voit hankkia lapsen myös hedelmöityshoidoilla.
ikuisesti sinkku kirjoitti:
Naiset on ällöjä. Olen sinkku koska en siedä naisia. Naiset on pahinta mitä maailmassa on.
Olet sinkku koska naiset ei siedä sinua.
Ei ole pakko. Typerä aloitus. Kenenkään ei ole pakko.
Sama. Kun lapsena vierailin perinteisissä ydinperheissä, yhdessäkään ei ollut hyvä tunnelma. Sen pystyi aistimaan miten kyllästyneitä äiti ja isä toisiinsa olivat. Yksinhuoltajaperheissä tunnelma oli heti vapautuneempi.
Naisena-Pasi keksii omasta päästä.
Sitoutumiskammo?