Lue keskustelun säännöt.
Asiantuntijat - teettekö ajatustyötä vapaa-ajalla?
21.04.2023 |
Olen vaativassa asiantuntijatyössä. Työni on järjestetty huonosti esihenkilön toimesta. Mitään työtehtäviä ei ole tiimin sisällä määritelty selkeästi, ja tämän vuoksi muu tiimi (myös asiantuntijoita) ei tee hommiaan, koska "eihän tämä minulle kuulu". Minä joudun tunnollisena paikkailemaan, ettemme menettäisi asiakkaitamme. Kaiken kruunaa se, että olen ainoa nainen tiimissä ja miehet vetävät suuret setelit kotiin. Minulla on pienin palkka, koska olen aloittanut muita myöhemmin organisaatiossa. Olen kuitenkin ollut jo useita vuosia töissä organisaatiossa, eli kyseessä ei ole mikään koeajan palkka. Toisaalta teen noin puolet koko tiimin töistä.
Joka tapauksessa, tuossapa syy, miksi työpäiviini ei jää tarpeeksi "tyhjää aikaa" luovalle ajattelutyölle. Huomaan, että ongelmanratkaisu tapahtuu aivoissani usein vapaapäivisin. Tuolloin aivoni saavat tilaa hengittää, joten tämä on ihan luonnollista. Kirjoittelen sitten ideat ylös seuraavaa työviikkoa varten.
Onko muilla sama ilmiö työssään tuon vapaa-ajan ajattelutyön suhteen? Ja miten olette siihen suhtautuneet? Toisaalta tuntuu palkitsevalta, kun saa asioita ratkottua. Mutta eipä ole kai ihan tervettäkään käyttää lauantaiaamusta tuntia siihen, että kirjoittelee työasioita ylös.
Kommentit (17)
Kyllä, en tiedä miten sen voisi estää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, en tiedä miten sen voisi estää.
Niin, en tiedä pitäisikö alkaa laittaa nuo tunnit vain ylös. Toisaalta esihenkilö on kieltänyt tekemästä töitä vapaa-ajalla. Ihan pattitilanne.
ap
Tahtomattani teen ja se kuluttaa. Vapaa-ajan töistä ei makseta. Sama homma, kuin sinulla, työt on huonosti organisoitu, eikä ketään kiinnosta.
Joskus teen töitä vapaa-ajalla eli voin olla lauantaiaamuna koneen ääressä. Joskus vietän vapaa-aikaa työajalla esim. voin tehdä kävelylenkin kesken työpäivän tms. Riippuu työtilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasketaanko se, että yleensä saan ne ns. luovimmat ideat juoksulenkillä ollessani? Tai se, että paitsi oman ammatillisen osaamiseni, myös henk. kohtaisen mielenkiinnon takia luen hyvin vahvasti työhöni liittyviä julkaisuja viikonloppuisin ja lomalla ollessani?
Vastaan myös työpuhelimeeni ja sähköposteihini välillä viikonloppuisin tai iltaisin. Osallistun kumppaniasiakkaiden tilaisuuksiin joskus työaikani ulkopuolella ihan mielenkiinnosta, yksityishenkilönä?
En kirjaa näitä tunteja mihinkään. Saan ihan hyvää kuukausipalkkaa ja työhön liittyvästä matkustamisesta matkakorvauksia, enkä koe erityisen kuormittavana sitä, että hyvien ideoiden tullessa käytän "vapaa-aikaani" niiden ylöskirjaamiseen. Toki Olem siitä onnellisessa asemassa, että pidän työtäni älyttömän mielenkiintoisena ja se on osin harrastuskin, ei vain jotain sellaista, missä hikoilen arkisin 8-16 ja sitten sammutan sen työpersoonani odottamaan seuraavaa aamua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, en tiedä miten sen voisi estää.
Niin, en tiedä pitäisikö alkaa laittaa nuo tunnit vain ylös. Toisaalta esihenkilö on kieltänyt tekemästä töitä vapaa-ajalla. Ihan pattitilanne.
ap
Jos sinulla ei ole ylityömääräystä, niin nuo ajatuksesi ovat palkattomia. Toisaalta olet aidosti typerä, kun teet muiden puolesta työt eli vaihda työpaikkaa tai opettele äijäkulttuuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti työasiat on työajan ulkopuolella myös mielessä. Luultavasti lopetan kohta nämä työt koska en koe tätä tilannetta mielekkääksi. Teen kohta eteenpäin ihan jotain muuta työtä koska en koe tätä enää palkitsevaksi vaan kuluttavaksi.
No minä aineenopettajana en varmaan monen mielestä tee erityisen vaativaa asiantuntijatyötä, mutta tottahan toki työ on ajatuksissa vapaallakin.
Esimerkiksi lehteä lukiessa bongaan sattumalta artikkelin, jonka ympärille teen oppilaille oppitunnin. Tai tulen katsoneeksi YouTubesta jotain, minkä näytän myöhemmin oppilaille. Kirjastossa käyn aina kierrätyshyllyllä katsomassa, josko olisi jotain oppilaille. Periaatteessa milloin tahansa voi tulla jokin työhön liittyvä asia mieleen. Ja toki oppilaiden elämäntilanteet. Miten tukisin teiniä, jonka äiti tekee kuolemaa? Olisiko minulla huomenna aikaa jutella oppilaan kanssa siitä tai tuosta? Miten ottaisin asian x puheeksi?
Kun tekee työtä, jonka sisältö on itse rakennettava ja jossa ihmissuhteet ovat työn ytimessä, niin lienee väistämätöntä, ettei työtä voi kokonaan erottaa muusta elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapani on tasoittaa se seuraavasti:
Vastaavan ajan kun on vaingossa tullut ratkottua työjuttuja vapaalla, niin mietin siviiliasioita työajalla. Esimerkiksi lomailusuunnitelmia, ruokia, suhdetta, harrastuksia jne...
Olen kyllä muutenkin niin tehokas ja nopeaälyinen, että 50% panoksestani riittää ja silti olen paras.
Meillä erikoisalan vaativilla asiantuntijoilla työn määrittely vähän niin ja näin, mutta ei se haittaa, itse päättää milloin tulee ja menee, duuneja löytyy jokapuolelta jos haluaa vaihtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapani on tasoittaa se seuraavasti:
Vastaavan ajan kun on vaingossa tullut ratkottua työjuttuja vapaalla, niin mietin siviiliasioita työajalla. Esimerkiksi lomailusuunnitelmia, ruokia, suhdetta, harrastuksia jne...
Olen kyllä muutenkin niin tehokas ja nopeaälyinen, että 50% panoksestani riittää ja silti olen paras.
Vapaa-ajalla kun hyvin suunnittelee, niin sitten töissä se on jo puoliksi tehty.
Paljon asiantuntevia vastauksia.
AP.lle vielä, jos et kykene rajaamaan ja johtamaan omaa työtäsi ja ajankäyttöäsi itse, olet varmaankin väärällä alalla.
Tarvinnet holhousta ja johtamista, joka tulee ulkoapäin, näin yleensä ei ole asiantuntijatehtävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon asiantuntevia vastauksia.
AP.lle vielä, jos et kykene rajaamaan ja johtamaan omaa työtäsi ja ajankäyttöäsi itse, olet varmaankin väärällä alalla.
Tarvinnet holhousta ja johtamista, joka tulee ulkoapäin, näin yleensä ei ole asiantuntijatehtävissä.
Minut houkuteltiin töihin ilmoituksella, jossa sanottiin, että voin määritellä itse työni sisällön omien ammatillisten mielenkiintojeni ja osaamisen mukaan.
Käytännössä muut ihmiset määrittelevät työni sisällön ajatuksella "nainen hoitakoon, ihan sama". Jos en hoida, niin olemme pian kaikki työttömiä. Tuntuu huijatulta. Esihenkilöstä ei ole apua tässä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Lasketaanko se, että yleensä saan ne ns. luovimmat ideat juoksulenkillä ollessani? Tai se, että paitsi oman ammatillisen osaamiseni, myös henk. kohtaisen mielenkiinnon takia luen hyvin vahvasti työhöni liittyviä julkaisuja viikonloppuisin ja lomalla ollessani?
Vastaan myös työpuhelimeeni ja sähköposteihini välillä viikonloppuisin tai iltaisin. Osallistun kumppaniasiakkaiden tilaisuuksiin joskus työaikani ulkopuolella ihan mielenkiinnosta, yksityishenkilönä?
En kirjaa näitä tunteja mihinkään. Saan ihan hyvää kuukausipalkkaa ja työhön liittyvästä matkustamisesta matkakorvauksia, enkä koe erityisen kuormittavana sitä, että hyvien ideoiden tullessa käytän "vapaa-aikaani" niiden ylöskirjaamiseen. Toki Olem siitä onnellisessa asemassa, että pidän työtäni älyttömän mielenkiintoisena ja se on osin harrastuskin, ei vain jotain sellaista, missä hikoilen arkisin 8-16 ja sitten sammutan sen työpersoonani odottamaan seuraavaa aamua
Tuo kuulostaa unelmatyöltä, ja juuri tuollaisena nykyinen työni minulle myytiin. Intohimoa olisi riittänyt roppakaupalla, mutta kaikki työyhteisön säätö on imenyt minut kuiviin. En enää edes tiedä, kuka itse olen (töissä). Voih, kuinka paljon potentiaalistani meneekään hukkaan, kun vertaan omaa tilannetta sinun tilanteeseen. Olet onnekas!
ap
Onneksi vaativan alan asiantuntijoille on aina töitä,ympäri maailman, headhuntterit soittelee viikottain ...
ylösnosto