Lue keskustelun säännöt.
Te asuntoalueella asuvat, millainen tunnelma
16.04.2023 |
Itse maaseudulla asuvana, lapset muuttaneet pois, haaveilen, että muuttaisimme miehen kanssa lähemmäs kaupunkia.
Mies ei tietty halua jättää taloa ja naapurustoa, toki itsekin mietin miten näin viisikymppisenä uudella alueella tutustuu ihmisiin. Millainen tunnelma teidän kulmilla on? Kahvitteletteko tai lenkkeilettekö naapurien kanssa?
Kommentit (11)
Asuntoalueella ?? Hmmm 🤔.
No niitähän voi olla ihan joka lähtöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tarkoittaa lähemmäs kaupunkia.
Vierailija kirjoitti:
Asuntoalueella ?? Hmmm 🤔.
No niitähän voi olla ihan joka lähtöön.
Näinpä. Mietin juuri samaa, kun vertaan vaikka omaa aluetta siihen missä lapseni asuu.
Asumme omakotialueella pk-seudulla ja naapurit mielellään juttelevat tilaisuuden tullen vaikka joka päivä. Suurin osa asukkaista tietävät toistensa asiat johtuen jo siitäkin, että asuu kolmatta sukupolvea samassa kaupunginosassa. Neuvoja satelee kysymättäkin. Erilaisiin merkkipäiviin voi joiltakin naapureilta tulla kutsuja. Uudetkin asukkaat uusine taloineen ahtailla tonteillaan mielellään tekevät tuttavuutta ja kehuvat lapsille turvallista aluetta. Murtohälyttymiä ei tarvitse hankkia, sillä naapuri kyttää joka tapauksessa 24/ 7 kuka liikkuu pihalla ja onko tuttu.
Jos kaipaat jotakin tällaista hilaatte vain itsenne vanhalle omakotialueelle ja ryhdytty kaikkien kavereiksi.
Se nyt ihan riippuu .....
Tiedän kerrostaloja jossa ollaan todella yhteisöllisiä ja sitten taas niitä joissa tuskin tunnetaan toisiaan.
Riippuu hyvin monista asioista millainen meininki jossain korttelissa on
No itse asun pienkerrostalo ja luhtitaloyhtiössä.
Osan tuntee ja joidenkin kanssa jutellaan tavatessa. Ihan ok.
Varsinaiset omat tuttuni ja lenkkiseurani on muualta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten olisi oikein mukavaa ja rauhallista, mutta tässä naapurustossa on tuo yksi mölykylän perhe jonka jälkikasvu kiljuu/kirkuu/rääkyy/huutaa/säksättää taas pihalla kolmatta tuntia.
Miten siinä trampoliinissa ei voi hyppiä ilman tuollaista meteliä?! Tai miten niiden sisarusten kanssa ei voi puhua ihan normaalilla äänenvoimakkuudella?
Asun Helsingin kantakaupungissa. Rapussa tervehditään naapureita, mutten minä kehenkään 20 vuodessa sen paremmin ole tutustunut. Enkä juuri ole kavereerannut naapureiden kanssa edellisissäkään asunnoissa. En edes pienessä rivariyhtiössä asuessani.
Tai no, lapsena leikin pihalla muiden talon lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä muutin maalta kaupunkiin ja parinvuoden jälkeen en tunne vielä yhtäkään naapuriani. Maalla tuli oltua ulkona yhtenään, mutta ei enää kun ei ole mitään mielekästä tekemistä pienellä pihalla ja asfaltoitujen katujen käveleminen tuntuu kummalliselta ja kovalta metsäpolkujen ja hiekkateiden jälkeen. Ihmisiä on aivan liikaa että uskaltaisin lähteä pyöäilemään. Lemmikkiäkään en enää varmaan ota kun ei sille voi antaa sitä samaa vapautta mitä maalla.
Pikkuhiljaa alkaa kaduttaa että piti työn ja parisuhteen takia muuttaa kaupunkiin, mutta ei toista voi pakottaakaan maadeudulle ja itse en kestänyt siellä sitä yksinäisyyttä vaikka muuten asiat oli todella hyvin.
Tunnen naapurini ulkonäöltä, muutaman nimeltäkin. Tervehditään ohikulkiessa, mutta aina kuljetaan ohi. Kerran vuodessa tai parissa yksi naapuri järjestää grillibileet, mutta emme ole osallistuneet vuosiin.
Ei todellakaan mitään yhteisiä lenkkeilyjä tai kahvitteluja. Hyi yök. Jokaisella perheellä on oma elämänsä, jota elävät ihan rauhassa ja vapaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa lähemmäs kaupunkia.
Pyöräilymatkan päähän keskustasta, nyt mentävä autolla. Eli noin 15 km nyt, max 5 km olisi mukava.
Liki koko naapuruston kanssa kerran vuodessa jonkun pihalla grillataan ja juodaan.