Tuosta siivousketjusta tuli mieleen, että miten pidätte ja jaksatte pitää kodin siistinä, jos muut perheessä vain sotkii
En jaksa olla koko aan nalkuttamassa. Joten lopetin nalkuttamisen ja annoin sutkujen levitä. En jaksa sata kertaa pestä esim. jääkaappia uudelleen kun se ehtii olla siistinä sen yhden päivän :( Ja sana ei mee perille.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan säännöllisin väliajoin raivareita ja uhkaan viedä romut roskiin, joten vasta silloin muutkin alkavat toimimaan. Hirveän väsyttävää. Haluaisin muuttaa muualle ja jättää nää teinit ja äijä selviytymään keskenään.
Joo sama. En jaksa enää vetää ees raivareita. Muistan miten lapsuudenkodissa meillä oli aina kliinisen siistiä eikä saanut tehdä mitään mikä voisi sotkia. Jotenkin siitä jäänyt traumat, että yritän vain sinnitellä, ettei tulisi ahdistavaa ilmapiiriä tosta siivoamisesta omaan perheeseen. Mutta on se kyllä rasittavaa kun ei nätisti sanomalla mee mikään perille. En edes vaadi mitään natsimeininkiä, ihan vaan että kaikki huolehtisi mitä jälkeensä jättää eikä tuo esim. kengissä kuraa pitkin kämppää, vaan pyyhkisi kengät siinä ulkona ja jättäisi kuistiin, ja kävelisi muutoin sukilla koko ajan. Mutta kun ei. Tai jos laittaa jotakin sulamaan jääkaappiin, niin laittaisi lautasen alle. Tai vessassa käynnin jälkeen putsaisi jarrujäljet ja sihtaisi sen kusen vessan pönttöön eikä lattialle.
Eli olet mennyt ojasta allikkoon. Kannattaisi etsiä keskitietä niiden väliltä ja tehdä ero menneeseen. Et ole vapaa, jos perheenne ilmapiiri ja toiminta on kytketty noin tiukasti lapsuudenperheeseesi, olkoonkin että pyrit vastakohtaan.
Hei tuolla on just kiva ketju perustettu. Siellä puhutaan kaikkea siivoomiseen liittyvää. Ihan fiksuja juttuja tullut tähän asti. Ehkä siellä osataan neuvoa enemmän. Aika paljon henkistä juttua siellä myös.
Mä siivosin. Edikoinen vähän, kuopus paljon.
Keräsin yleisistä tiloista tavarat, palautin heidän huoneisiin ja sitten itse pidin keittiön ja olohuoneen siistinä.
2 krt vuodessa siivottiin huoneet kokonaan. Aina löytyi hirveesti kaikkea, mikä meni roskiin jne.
Nyt lapset ovat asunneet vuoden pois mun luota. Kuopuksen oma huone on kuulemma hyvin sotkuinen. Isä ottaa nyt koppia asiasta
Vierailija kirjoitti:
Hei tuolla on just kiva ketju perustettu. Siellä puhutaan kaikkea siivoomiseen liittyvää. Ihan fiksuja juttuja tullut tähän asti. Ehkä siellä osataan neuvoa enemmän. Aika paljon henkistä juttua siellä myös.
joo luin mutta siellä ei olkut neuvoa mite saa muutkin siivoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan säännöllisin väliajoin raivareita ja uhkaan viedä romut roskiin, joten vasta silloin muutkin alkavat toimimaan. Hirveän väsyttävää. Haluaisin muuttaa muualle ja jättää nää teinit ja äijä selviytymään keskenään.
Joo sama. En jaksa enää vetää ees raivareita. Muistan miten lapsuudenkodissa meillä oli aina kliinisen siistiä eikä saanut tehdä mitään mikä voisi sotkia. Jotenkin siitä jäänyt traumat, että yritän vain sinnitellä, ettei tulisi ahdistavaa ilmapiiriä tosta siivoamisesta omaan perheeseen. Mutta on se kyllä rasittavaa kun ei nätisti sanomalla mee mikään perille. En edes vaadi mitään natsimeininkiä, ihan vaan että kaikki huolehtisi mitä jälkeensä jättää eikä tuo esim. kengissä kuraa pitkin kämppää, vaan pyyhkisi kengät siinä ulkona ja jättäisi kuistiin, ja kävelisi muutoin sukilla koko ajan. Mutta kun ei. Tai jos laittaa jotakin sulamaan jääkaappiin, niin laittaisi lautasen alle. Tai vessassa käynnin jälkeen putsaisi jarrujäljet ja sihtaisi sen kusen vessan pönttöön eikä lattialle.
Onko teillä perinteinen viikottainen siivouspäivä käytössä? Jos ei, niin nyt otat!
Teet joka viikko listan, mitä kukin tekee siivouspäivänä, jolloin siis ihan kaikki siivoaa samaan aikaan, ja kierrätät siivouskohteita viikottain, että kaikille tulee kaikkea.
Kyllä ne kuset alkaa mennä pönttöön ja ralliraidat hävitä, kun tarpeeksi ällöttää kuurata niitä viikon vanhoja koko perheen jälkiä. Samoin jossain kohtaa voi alkaa ottaa päähän, kun joka lauantaista joutuu käyttämään aikaa kaikkeen ylimääräiseen kertyneeseen siivoukseen ja järjestelyyn, kun ne sotkut olisi voinut siivota heti tai olla jopa tekemättä kokonaan.
Aika monen naisen ongelma on se, että tekee aina kaiken muun perheen puolesta. Ei niillä teineillä ole aavistustakaan mistään jääkaapin sotkuista, jos ne ei ikinä kerkeä niitä edes näkemään. Sama kaiken muunkin sotkun kanssa. Jos ne vessasotkut, likaiset astiat, roskiskaapin roiskeet, törkyiset tiskialtaat ja karvojen tukkimat viemärit siivoutuu aina "selän takana" eihän ne edes tiedä, että ne on joskus likaisia olleet ja tarvitsevat säännöllistä putsausta. Siksi pistät heidät itsensä hommiin NÄKEMÄÄN sen lian. Sama koskee sitä äitinsä passaamaa ukkoasi...
Joo sama. En jaksa enää vetää ees raivareita. Muistan miten lapsuudenkodissa meillä oli aina kliinisen siistiä eikä saanut tehdä mitään mikä voisi sotkia. Jotenkin siitä jäänyt traumat, että yritän vain sinnitellä, ettei tulisi ahdistavaa ilmapiiriä tosta siivoamisesta omaan perheeseen. Mutta on se kyllä rasittavaa kun ei nätisti sanomalla mee mikään perille. En edes vaadi mitään natsimeininkiä, ihan vaan että kaikki huolehtisi mitä jälkeensä jättää eikä tuo esim. kengissä kuraa pitkin kämppää, vaan pyyhkisi kengät siinä ulkona ja jättäisi kuistiin, ja kävelisi muutoin sukilla koko ajan. Mutta kun ei. Tai jos laittaa jotakin sulamaan jääkaappiin, niin laittaisi lautasen alle. Tai vessassa käynnin jälkeen putsaisi jarrujäljet ja sihtaisi sen kusen vessan pönttöön eikä lattialle.