Yksinäisyys
Olen lähes aina elämässäni ollut parisuhteessa, pitkiä suhteita, 7-12v. Nut ensimmäistä kertaa yli 4v sinkkuna. Mielenkiintoisia miehiä ei tunnu eteeni osuvan, syy varmaan siinä, että en ole tinderissä, enkä juuri käy baareissa. Silti olisi kiva löytää kumppani. Elämä muuten täynnä puuhaa ja kaikkea tekemistä, harrastuksia, mutta silti etsin parasta ystävää elämääni. Hyviä ehdotuksia miten voisin löytää elämääni ihmisen, jonka kanssa jakaa enemmän kuin ystävien kanssa?
Kommentit (13)
Elämä voi olla hyvää ilman parisuhdettakin. Se tulee jos on tullakseen.
Ensin täytyy tulla itsensä kanssa toimeen ja rakastaa itseä ennenkuin voi tehdä niin toiselle. Parisuhde voi olla parhaimmillaan parasta mitä voi olla tai sitten maan päällinen helvetti.
Jälkimmäisen kokeneena ei tulisi kovin kesken mieli enää suhteilla.
Vierailija kirjoitti:
Elämä voi olla hyvää ilman parisuhdettakin. Se tulee jos on tullakseen.
Ensin täytyy tulla itsensä kanssa toimeen ja rakastaa itseä ennenkuin voi tehdä niin toiselle. Parisuhde voi olla parhaimmillaan parasta mitä voi olla tai sitten maan päällinen helvetti.
Jälkimmäisen kokeneena ei tulisi kovin kesken mieli enää suhteilla.
Olisit jättänyt lapset tekemättä!!
Vierailija kirjoitti:
Elämä voi olla hyvää ilman parisuhdettakin. Se tulee jos on tullakseen.
Ensin täytyy tulla itsensä kanssa toimeen ja rakastaa itseä ennenkuin voi tehdä niin toiselle. Parisuhde voi olla parhaimmillaan parasta mitä voi olla tai sitten maan päällinen helvetti.
Jälkimmäisen kokeneena ei tulisi kovin kesken mieli enää suhteilla.
Toisaalta on ihan inhimillistä myös kaivata parisuhdetta, vaikka tulisikin itsensä kanssa toimeen ja rakastaisi itseään. Toki aina on parempi olla ilman parisuhdetta kuin huonossa suhteessa, mutta monella on myös toivo että vielä voisi löytää riittävän hyvän suhteen.
Itse olen elänyt jo yli nelikymppiseksi asti ilman vakavampaa parisuhdetta, ja joo, kyllä minä tulen itseni kanssa toimeen enkä jatkuvasti kärsi yksinäisyydestä tai mistään. Ihan mukavaa elämäni on yksinkin. Silti kyllä haaveilen edelleen, että jospa löytäisin elämänkumppanin. Seksiäkin tekee välillä mieli, ja juttuseuraa, ja sellaista tunnetta jonkun kanssa että ollaan tiimi joka tuetaan toisiamme niin myötä- kuin vastamäessä. Yksinkin pärjään, mutta kivampi se olisi kaksin. Jotkut toki viihtyy yksin aina, ja se on ok myös. Mutta en tykkää siitä kun usein vihjaillaan, että parisuhteen kaipuu olisi aina merkki jostain rikkinäisyydestä tai keskeneräisyydestä ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä voi olla hyvää ilman parisuhdettakin. Se tulee jos on tullakseen.
Ensin täytyy tulla itsensä kanssa toimeen ja rakastaa itseä ennenkuin voi tehdä niin toiselle. Parisuhde voi olla parhaimmillaan parasta mitä voi olla tai sitten maan päällinen helvetti.
Jälkimmäisen kokeneena ei tulisi kovin kesken mieli enää suhteilla.Toisaalta on ihan inhimillistä myös kaivata parisuhdetta, vaikka tulisikin itsensä kanssa toimeen ja rakastaisi itseään. Toki aina on parempi olla ilman parisuhdetta kuin huonossa suhteessa, mutta monella on myös toivo että vielä voisi löytää riittävän hyvän suhteen.
Itse olen elänyt jo yli nelikymppiseksi asti ilman vakavampaa parisuhdetta, ja joo, kyllä minä tulen itseni kanssa toimeen enkä jatkuvasti kärsi yksinäisyydestä tai mistään. Ihan mukavaa elämäni on yksinkin. Silti kyllä haaveilen edelleen, että jospa löytäisin elämänkumppanin. Seksiäkin tekee välillä mieli, ja juttuseuraa, ja sellaista tunnetta jonkun kanssa että ollaan tiimi joka tuetaan toisiamme niin myötä- kuin vastamäessä. Yksinkin pärjään, mutta kivampi se olisi kaksin. Jotkut toki viihtyy yksin aina, ja se on ok myös. Mutta en tykkää siitä kun usein vihjaillaan, että parisuhteen kaipuu olisi aina merkki jostain rikkinäisyydestä tai keskeneräisyydestä ihmisenä.
Naisetkin voi ostaa seksiä jos ei ilman rahaa sitä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä voi olla hyvää ilman parisuhdettakin. Se tulee jos on tullakseen.
Ensin täytyy tulla itsensä kanssa toimeen ja rakastaa itseä ennenkuin voi tehdä niin toiselle. Parisuhde voi olla parhaimmillaan parasta mitä voi olla tai sitten maan päällinen helvetti.
Jälkimmäisen kokeneena ei tulisi kovin kesken mieli enää suhteilla.Toisaalta on ihan inhimillistä myös kaivata parisuhdetta, vaikka tulisikin itsensä kanssa toimeen ja rakastaisi itseään. Toki aina on parempi olla ilman parisuhdetta kuin huonossa suhteessa, mutta monella on myös toivo että vielä voisi löytää riittävän hyvän suhteen.
Itse olen elänyt jo yli nelikymppiseksi asti ilman vakavampaa parisuhdetta, ja joo, kyllä minä tulen itseni kanssa toimeen enkä jatkuvasti kärsi yksinäisyydestä tai mistään. Ihan mukavaa elämäni on yksinkin. Silti kyllä haaveilen edelleen, että jospa löytäisin elämänkumppanin. Seksiäkin tekee välillä mieli, ja juttuseuraa, ja sellaista tunnetta jonkun kanssa että ollaan tiimi joka tuetaan toisiamme niin myötä- kuin vastamäessä. Yksinkin pärjään, mutta kivampi se olisi kaksin. Jotkut toki viihtyy yksin aina, ja se on ok myös. Mutta en tykkää siitä kun usein vihjaillaan, että parisuhteen kaipuu olisi aina merkki jostain rikkinäisyydestä tai keskeneräisyydestä ihmisenä.
Amoremi.ee alhaalla.Keski-ikä 45.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä voi olla hyvää ilman parisuhdettakin. Se tulee jos on tullakseen.
Ensin täytyy tulla itsensä kanssa toimeen ja rakastaa itseä ennenkuin voi tehdä niin toiselle. Parisuhde voi olla parhaimmillaan parasta mitä voi olla tai sitten maan päällinen helvetti.
Jälkimmäisen kokeneena ei tulisi kovin kesken mieli enää suhteilla.Toisaalta on ihan inhimillistä myös kaivata parisuhdetta, vaikka tulisikin itsensä kanssa toimeen ja rakastaisi itseään. Toki aina on parempi olla ilman parisuhdetta kuin huonossa suhteessa, mutta monella on myös toivo että vielä voisi löytää riittävän hyvän suhteen.
Itse olen elänyt jo yli nelikymppiseksi asti ilman vakavampaa parisuhdetta, ja joo, kyllä minä tulen itseni kanssa toimeen enkä jatkuvasti kärsi yksinäisyydestä tai mistään. Ihan mukavaa elämäni on yksinkin. Silti kyllä haaveilen edelleen, että jospa löytäisin elämänkumppanin. Seksiäkin tekee välillä mieli, ja juttuseuraa, ja sellaista tunnetta jonkun kanssa että ollaan tiimi joka tuetaan toisiamme niin myötä- kuin vastamäessä. Yksinkin pärjään, mutta kivampi se olisi kaksin. Jotkut toki viihtyy yksin aina, ja se on ok myös. Mutta en tykkää siitä kun usein vihjaillaan, että parisuhteen kaipuu olisi aina merkki jostain rikkinäisyydestä tai keskeneräisyydestä ihmisenä.
Naisetkin voi ostaa seksiä jos ei ilman rahaa sitä saa.
Totta kyllä, tarvitaan vaan rohkeampi nainen kuin meikäläinen. Minulle olisi ihan kauhean vaivaannuttava ja outo ajatus riisuutua ja harrastaa seksiä vieraan ihmisen kanssa. Luultavasti se olisi vaivaantumisen takia lähinnä ahdistava kokemus. Nuorena kovassa humalassa joskus kyllä pystyin irtoseksiin tyyliin baarista yhdessä kotiin ja seksiä, mutta selvinpäin ei olisi silloinkaan onnistunut.
Minä en ole ikinä ollut yksin. Miehiä riittää aina pörräämässä vierellä.
😚💋
Täällä yksinäistä erkkoelämää kerrostalon yksiössä.Onneksi tämä ei ole kestänyt kauan.Vain alkaen toukokuu 2010.
Shirly-Elizabeth kirjoitti:
Minä en ole ikinä ollut yksin. Miehiä riittää aina pörräämässä vierellä.
Juu, niin minullakin. Mutta parisuhteeseen niiden kanssa en alkaisi. Toisille näyttää riittävän vain oletettu sukupuoli. Minulle ei.
Ap
En ole rikki enkä puolikas enkä keskeneräinen, mutta kun en baareissa hengaa niin ihmisien kohtaaminen on aika minimaalista. Tähän kysyin vinkkejä, missä kohdata?
Up