MIkä minua vaivaa? Minua on alkanut hirveästi ärsyttää se, että vanhemmat
puuttuvat aikuisten lastensa elämään.
Ensin rupesin puremaan hammasta oman äitini takia, ja nyt on ärsytysvuorossa anoppi ja appiukko. En jaksaisi kuunnella YHTÄÄN mielipiteiden sanomista tai neuvomista. Pahinta on kuitenkin määräily tai ilman lupaa "auttaminen".
Äidille ehdin jo asiasta avautua, kun alkoi ärsyttää niin hirveän paljon. Appivanhemmille en ole viitsinyt sanoa mitään, sillä asiat eivät suoranaisesti liity minuun. Appiukko yrittää määräillä poikaansa eli miestäni, anoppi taas sählää tyttärensä ja tämän miehen elämässä.
Huvittavaa tässä on se, että ärsyynnyn niin voimakkaasti myös näistä minuun liittymättömistä asioista. Viimeksi laskeskelin kymmeneen, kun anoppi "järjesteli" tyttärensä perheen asioita. Onneksi kuitenkin pidin turpani kiinni.
Mistä ihmeestä on kyse? Minulla on ikää lähemmäs 40, joten ihan ikiomaa elämääni olen jo elänyt pitkään. Onko tämä sitten joku myöhäismurrosikä? Miksi äidin ja anopin (ja apen) mielipiteet ovat minusta NIIIIIN OUT?
Kommentit (3)
Yleensä etenkin tyttärille äitien mielipiteet ovat tärkeitä, vaikka äiti olisi 90 ja tytär 70.
suurinosa mielipiteista menee toisesta sisaan ja toisesta ulos. ELLEI ne oli hyvin perusteltuja, mutta tollaset "tapana on etta" mielipiteet ulos vaan saman tien.
Nyt annan mennä korvasta sisään ja toisesta ulos ja hymyilen vain ja teen, mitä haluan.
Mitä tuota pahoittamaan vanhojen ihmisten mieltä.
Toiset kasvaa eri tahtiin kuin toiset. Opit vielä suhtautumaan näihin juttuihin niin, että et ole enää riippuvainen vanhempiesi mielipiteestä. Joku päivä napanuorasi katkeaa. Itse koin, että minulla meni aika myöhään kun 30-vuotiaana vielä sain hepuleita, mutta kukin aikanaan.