Hiljaisuuden "sietäminen" parisuhteessa

Seurustelen miehen kanssa, joka on alkanut valittaa hiljaisuudestani ts en ole koko ajan äänessä. En ole ujo, mutta minulle vaitiolo on normaalia eikä minulle tule epämukava olo, jos molemmat ovat hiljaa omissa ajatuksissa välillä. ( kyse ei siis mistään mykkäkoulusta tai kiukuttelusta). Tämä ei ole koskaan aiemmissa suhteissa tnoussut esille. Kyse ei siis ole mistään kyvyttömyydestä keskustella.

Minulla on introvertti lapsi, samoin ex mieheni oli introverrti, mutta myös erittäin taitava keskustelija. En edes pidä itseäni selkeästi introna, mutta silti haluan välillä olla vaiti.

Onko tämä noussut muilla ongelmaksi? Puolin tai toisin?