Äidin soittelut
Minulla on äiti, joka soittaa monta kertaa viikossa. Olen yli kolmekymppinen nainen ja vaikka on mukavaa, että on läheiset välit ja äiti, joka soittelee, tuntuu välillä joka toinen päivä soittelu raskaalta. Varsinaista asiaa ei yleensä ole, vaan soittelee huvikseen. Sitten kova kysely, mitä aion tehdä, mitä olen tehnyt, mitä teen jne. Vaikka ei parissa päivässä tilanne itselläni ainakaan kauheasti muutu tai ole uutta kerrottavaa. Arki rullaa normaalisti yleensä jne.
Samalla tulee huono omatunto, jos soittelussa olen vähän huonolla tuulella (ei aina jaksa vain olla iloinen ja puhua) tai jos jätän vastaamatta, tulee huono omatunto ja yleensä soitan hetken päästä kuitenkin takaisin..
En oikein tiedä, mitä haen tällä. Ehkä kysymystä, että kuinka normaalia tällainen on ja onko kohtalotoveria?
Kommentit (15)
Minäkin olen kolmekymppinen nainen, jonka äiti soittelee usein, mutta äiti onkin minulle näin aikuisiällä myös hyvä ystävä, jolle itsekin soitan varmaan melkein joka päivä. Äiti on koko maailmassa ainoa ihminen, joka jaksaa kuunnella turhimmatkin huoleni ja toisaalta aidosti ilahtuu, kun onnistun vaikka jossain ihan pienessä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen kolmekymppinen nainen, jonka äiti soittelee usein, mutta äiti onkin minulle näin aikuisiällä myös hyvä ystävä, jolle itsekin soitan varmaan melkein joka päivä. Äiti on koko maailmassa ainoa ihminen, joka jaksaa kuunnella turhimmatkin huoleni ja toisaalta aidosti ilahtuu, kun onnistun vaikka jossain ihan pienessä asiassa.
Mun äiti taas ei ole tuollainen. Esim. kun sairastin koronaa, hän kyllä soitteli päivittäin mutta kertoakseen kuinka itseään nyt kolottaa sieltä ja täältä. Mitään empatiaa en omaan sairauteeni saanut, kuten en koskaan muulloinkaan.
Tiedän, ärsyttävää. Itse laitoin just whatsappilla viestin, että en jaksa nyt puhua puhelimessa. Puhun työkseni ja tänään on vapaapäivä. Tais vähän loukkaantua, mutta minä en ole mikään puhelinautomaatti, aina valmiina jaarittelemaan.
Huutaako ja huoritteleeko puhelimessa? Soittaako myös keskellä yötä?
Olet yli kolmekymppinen. Siinä on riittävästi informaatiota. Siispä ole. Aikuinen.
Äitini on samanlainen. Jos en vastaa puhelimeen, niin jatkaa terrorisointia niin kauan että on pakko reagoida jotenkin.
Eikö sulla just joku aika sitten ollut valitus samasta asiasta. Sano nyt ihmeessä ettei soita niin usein, niin ei tarvitse täällä valittaa.
Kyllä mulla ikää 35v ja 3 lasta. Äiti soittaa vähintään joka toinen päivä ja usein pari kertaa peräkkäin koska unohtaa aina jotain. Ei ymmärrä jos en ehdi vastata. Ei siinä mitään jos häntä kiinnostaisi muutkin kuin omat asiansa. Mun olisi eilen pitänyt alkaa neuvoa häntä tv.n kanssa juuri kun oltiin menossa pojan puheterapiaan. Mutta kun minä soitin puheterapian jälkeen tarkistaakseni saiko toiminaan ja sukurasituksista ei hän ehtinyt enää kuunnella.
Mun äiti ei soita koskaan. Hylätty olo ollut jo vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Äitini on samanlainen. Jos en vastaa puhelimeen, niin jatkaa terrorisointia niin kauan että on pakko reagoida jotenkin.
Oletko vähälahjainen?
On aika kasvaa aikuiseksi ja opetella vetämään rajat. Jos et halua puhua noin usein, sano se. Jos olet huonolla tuulella, ole ihan avoimesti. Äitisi on nähnyt sinun uhmaikäsi ja teini-ikäsi jne. joten tuskin hänelle tulee yllätyksenä, että sinulla on myös huonoja päiviä. Kaikillahan niitä on.
Sitten kun sinulla ei enää ole äitiä, kaipaat näitä soittoja. Ei se äiti ikuisesti elä, joten tämäkin puoli kannattaa huomioida.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen kolmekymppinen nainen, jonka äiti soittelee usein, mutta äiti onkin minulle näin aikuisiällä myös hyvä ystävä, jolle itsekin soitan varmaan melkein joka päivä. Äiti on koko maailmassa ainoa ihminen, joka jaksaa kuunnella turhimmatkin huoleni ja toisaalta aidosti ilahtuu, kun onnistun vaikka jossain ihan pienessä asiassa.[/quote
Kylläpä kauniisti puhuit äidistäsi! Itse äitinä olen tuohon pyrkinyt, toivottavasti siinä myös onnistunut. Harvoin soitan, kun koskaan ei lapsi ehdi tai jaksa puhua. Whatsapp on kätevä.
Sano, että et ehdi jutella. Tai et jaksa juuri nyt. Sanoma menee vähitellen perille.