Koulutuksen tulevaisuus

Olipa kerran rekrytointitilaisuus ja sinne tuli hakija, joka oli yhdistellyt mielekkäällä tavalla erilaisia kursseja oppiakseen työtehtävien kannalta hyödyllisiä taitoja. Häntä kiinnosti enemmän tieto kuin tittelit ja siksi hänellä ei ollut tutkintotodistusta eikä hänelle ollut tärkeintä saada hyväksyntää toisilta ihmisiltä, vaan ymmärtää heitä.

Hakija: "Niin tämä paikka kiinnostaa... ja minulla on tosiaan noita opintoja kahden ylemmän korkeakoulututkinnon verran työmäärässä mitattuna"

Rekryihminen: "Niin oliko sinulla jotain tutkintoa käytynä loppuun?" (ynseä ilme naamalla)

Hakija: "Ei ole. Olen näitä samoja hommia tehnyt vapaaehtoisena ilman palkkaa."

Rekryihminen: "Jaa no eihän se oikein ole oikeaa työtä. Keskeneräiset opinnot eivät myöskään kelpaa. Sinä olet vain peruskoulun käynyt, kun tutkintotodistusta ei ole."

Hakija: "Voitaisiinko jatkossa palkastasi siirtää joka kuukausi 100 euroa minun tililleni?"

Rekryihminen: "No ei...mikäs kysymys tämä nyt oli?"

Hakija: "Sinä edustat keskiluokkaa tuloinesi ja jos menetät 100e kuussa minulle, niin tulotasosi riittää edelleen keskiluokan titteliin. Sinullehan tärkeintä on tittelit eikä numerot, kuten 50 000 euroa tai 240 opintopistettä."

Rekryihminen: "No ei noin saa sanoa!"

Hakija: "Älä ole tekopyhä. Jos numeroilla, luvuilla ja määrillä ei ole väliä, voit ruveta antamaan osan palkastasi minulle, koska saat säilyttää keskiluokan tittelisi. Eihän minunkaan opintopisteilläni, kursseillani ja kokemuksella ole väliä, koska minulla on lomakkeessa perusopetuksen suorittaneen titteli siitä huolimatta, vai mitä?"

Rekryihminen: "Hyvä on...saat paikan, kun kerran osaat hommat! Sihteerini käy tulostamassa sinulle vaikka tutkintotodistuksen nimikkeellä "Argumentoinnin ja ihmisyyden mestari" (YAMK)".