Onko joku muu yhtä hullu, että puskee työelämässä koko ajan eteenpäin, vaikka se ahdistaa?
Kommentit (10)
Joskushan ihmiset eivät edes tajua mikä se perimmäinen ahdistuksen syy on.
Jotkut himoliikkujat /treenaajat saattaa olla ihan kypsiä itsensä rääkkäämiseen ja salille meno ahdistaa, mutta siellä pusketaan vaan kovemmin ja kovemmin treeniä jotta se ahdistus poistuisi. Se saattaa hetkeksi helpottaa mutta ei poistu.
Sama tilanne perhe-elämässä, joku on tosi ahdistunut siihen lapsiperhearkeen eikä ole mitään muuta elämää. Sitten hankitaan vielä 1 lapsi lisää korjaamaan jotain tyhjyyttä ja ahdistusta.
Ei siis ymmärretä juurisyytä eikä osata/uskalleta hypätä pois ahdistuksen tuottajasta vaan pusketaan lisää itseensä ahdistuksen tuottajaa.
Varmaan siksi, ettei ole olemassa sitä keinoa, jolla pääsisi paljon helpommalla.
Vaikea sanoa koska minua ei työelämä ja työnteko ahdista. Menen kokoajan eteenpäin ja nautin uusista jutuista, työ ei ole pakkopullaa.
Nautin myös tilipäivästä ja tilin saldosta.
Ahdistus ja hulluus loppuu tarpeeksi isoon lottovoittoon, lupaan.
Siltikin varmaan kaikenlaista tulisi tehtyä.
.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siksi, ettei ole olemassa sitä keinoa, jolla pääsisi paljon helpommalla.
Pääsisi mihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siksi, ettei ole olemassa sitä keinoa, jolla pääsisi paljon helpommalla.
Pääsisi mihin?
No sitähän minäkin ihmettelin, että mihin ap olisi pääsemässä helpommalla.
Tiedän vain muutaman työhullun jotka ahdistuu vapaa-ajasta. Ensimmäinen jonka tiesin on entinen appiukko. Hän oikeasti murjotti kun joutui ensimmäisen kerran kesälomalle. Huomatkaa hän joutui lomalle. Ei saanut enää ottaa rahana niin murjotti sitten kotonaan. Ei ryypännyt mutta oli saamarin rasittava.
Toinen on yksi nainen jonka tiedän töiden kautta. Tekee yhtä työtä kokoaikaisesti ja toisia osa-aikaisesti. Vuokrafirmojen kautta milloin mitäkin keikkatyötä. Joskus sanoi ahdistuvansa kotona olemisesta. En mä ymmärrä tuollaisia mutta ei mun tarvi kaikkea ymmärtääkkään.