Lue keskustelun säännöt.
IS: Marinin ulkopoliittinen kuperkeikka hakee vertaistaan kritisoi itse varapuheenjohtajana Nato-keulimista
13.03.2023 |
- Kun lännen ja Venäjän välit ovat nyt kiristyneet äärimmilleen, on Suomen puolustusministeriltä täysin vastuutonta antaa tällainen kannanotto julkisuuteen. Miksi Haglund haluaa lietsoa pelkoa ja herättää hämmennystä sen sijaan, että tukisi kaikin tavoin sitä työtä, jota Suomen hallituskin yrittää tehdä tilanteen rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi?
Näin kirjoitti Sdp:n varapuheenjohtaja Sanna Marin elokuussa 2014. Venäjä oli vallannut Ukrainalta Krimin niemimaan puoli vuotta aiemmin.
Marin puhui "Nato-keulimisesta" ja tuomitsi silloisen puolustusministerin Carl Haglundin (r) ehdotuksen siitä, että Suomessa ja Ruotsissa tulisi käydä vakava keskustelu maiden Nato-jäsenyydestä.
Seuraavana keväänä Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin puolustusministerit kirjoittivat kannanoton, jossa todettiin, että "Venäjän aggressio Ukrainaa vastaan ja Krimin laiton miehitys ovat loukkauksia kansainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisiä sitoumuksia vastaan."
Sdp:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne sanoi keväällä 2015 MTV:n tentissä pitävänsä puolustusministereiden kirjoitusta huonosti harkittuna.
Marin oli vielä vuonna 2019 Ylen vaalikoneessa täysin eri mieltä väitteestä, jonka mukaan Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.
Tammikuussa 2022, vain kuukautta ennen kuin Venäjä aloitti Ukrainassa täysimittaisen sodan, Marin sanoi pitävänsä hyvin epätodennäköisenä, että Suomi liittyisi Natoon hänen virkakaudellaan.
Kommentit (3)
Erittäin positiivinen takinkääntö. Vähän toisenlainen kuin eräillä 2015... lisäksi Marin uskaltaa asettua ehdolle ja näin politiikkansa on kansan arvioitavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2019:
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Häkkäsen eos-kanta kysymykseen pistää silmään, kun kysytään, pitäisikö Suomen liittyä Natoon ensi vaalikaudella.
Häkkänen ei pidä aikataulua mitenkään realistisena. Hänen mielestään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa pitää silti syventää.
Suomen poliittisen vasemmiston saavutuksia ovatkin lähinnä vuonna 1918 Neuvosto-Venäjän tuella aloitettu sota juuri itsenäistyneen Suomen ensimmäistä hallitusta vastaan tavoitteena Suomen Sosialistinen Työväentasavalta joka aikanaan olisi anneksoitu osaksi itänaapuria sekä sotiemme jälkeen vuosikymmeniä jatkunut Moskovan Kremlille kuuliainen suomettumisen kausi.