Lasten erilaiset harrastemaksut, kompensaatio?

Jos molemmat harrastavat juuri sitä, mitä haluavat, en jäisi nyhräämään asian kanssa. Eihän tuossa se raha ole olennainen asia, vaan elämänsisältö. 

Jos lapset ovat itse saaneet valita harrastuksensa, niin minusta tätä ei tarvitse eikä pidä kompensoida mitenkään.

Tilanne on toinen silloin, jos toiselta lapselta on kielletty hänen haluamansa harrastus sen perusteella, että siihen ei ole varaa (esim. sisaruksilla iso ikäero ja nuoremman aikana rahatilanne parempi kuin vanhemman aikana).

Voisi olla aika paha, jos toinen saa 400 egee enemmän kuussa, sijoittaa ne järkevästi ja kun muuttaa kotoa, niin on 50k euroa osakkeissa ja toisella lapsella tuulen huuhtoma perse ja kasa käytettyjä harrastevälineitä :)

En osaa sanoa.

Minusta ihan riittää, että molemmilla on sellainen harrastus mitä haluaa eniten harrastaa. Ei siinä mitään rahallisia kompensaatioita tarvita tai tarvitse hintalappua tuijotella. Pääasia, että lapset tykkäävät harrastuksestaan.

Ei lapset mieti noissa asioissa rahaa.

Omalla kohdallani sisaruksella oli kallis harrastus. Itse en harrastanut mitään. Tätä ei kompensoitu mitenkään. Vaikeassa tilanteessa sisarukseni sai kyllä jatkaa harrastustaan, mutta itse en saanut edes uutta talvitakkia kun todella olisin sellaisen tarvinnut. Kuljin sitten parikin kylmää talvea rikkinäisessä ohuessa kesätakissa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ihan riittää, että molemmilla on sellainen harrastus mitä haluaa eniten harrastaa. Ei siinä mitään rahallisia kompensaatioita tarvita tai tarvitse hintalappua tuijotella. Pääasia, että lapset tykkäävät harrastuksestaan.

Onko kaikilla lapsilla pakko olla joku ohjattu kilpaharrastus? Tavallinen vapaamuotoinen ja omaehtoinen harrastaminen harvemmin maksaa paljoa.

Kyllä minun mielestäni voi ihan suoraan sanoa sille kalliin harrastuksen haluavalle lapselle, että meidän perheellämme ei ole varaa tähän.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapset ovat itse saaneet valita harrastuksensa, niin minusta tätä ei tarvitse eikä pidä kompensoida mitenkään.

Tilanne on toinen silloin, jos toiselta lapselta on kielletty hänen haluamansa harrastus sen perusteella, että siihen ei ole varaa (esim. sisaruksilla iso ikäero ja nuoremman aikana rahatilanne parempi kuin vanhemman aikana).

Ihan ok periaatteita, mutta en ole varma olenko samaa mieltä.

Toisaalta haluaisi opettaa, että raha ei kasva puussa ja niukkojen resurssien maailmassa valitsemalla jotain, jätät jotain valisematta tai säästät resursseja johonkin toiseen vaihtoehtoon.

En kompensoi, kumpikin harrastaa sitä mitä haluaa niin sehän on oikeudenmukaista. Ei lapset ajattele mitä nuo maksaa. Eikä se ole niin, että toisella on kivempaa jos harrastus sattuu olemaan kalliimpi.

Sitten jos toinen harrastaisi niin kallista juttua että toisen toivomaan harrastukseen ei olisi varaa pitäisi kompensoida.

Minä tarjosin kaikille lapsille mahdollisuuden lähteä kielimatkalle. Osa lähti, osa ei. En kompensoinut mitenkään. Sama harrastusten kanssa. En myöskään kompensoi lapsille sitä, jos osa pääsee kesätöihin ja osa ei. Tai no, yhtenä kesänä yksi heistä teki kuukauden paökayonya vapaaehtoistyötä eräällä järjestölle, koska ei päässyt kesötöihin ja halusi edes jotain kokemusta. Hänelle annoin muutaman satasen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun mielestäni voi ihan suoraan sanoa sille kalliin harrastuksen haluavalle lapselle, että meidän perheellämme ei ole varaa tähän.

Toki jos ei ole varaa, niin homma selvä.

Mutta jos on varaa, tai se raha ei kohtuuttomasti ole pois muusta käytöstä/kulutuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun mielestäni voi ihan suoraan sanoa sille kalliin harrastuksen haluavalle lapselle, että meidän perheellämme ei ole varaa tähän.

Ei kai siitä ollut kysymys jos kerran rahaa vielä riittäisi lahjoitettavaksi sillekin joka ei harrasta.

Ei jumalauta millä tasolla joidenkin vanhemmuus on.

Vierailija kirjoitti:

Ei lapset mieti noissa asioissa rahaa.

Ei niin. Se onkin vanhempien vastuulla opettaa realiteettaja maailmasta lapsilleen.

Vierailija kirjoitti:

Ei jumalauta millä tasolla joidenkin vanhemmuus on.

Täsmennätkö? Eli tilanne reilu ja lapselle voi sanoa, että itse olette harrastukset valinneet ja tällä mennään.

Itse haluaisin opettaa lapsilleni jotain muutakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapset mieti noissa asioissa rahaa.

Ei niin. Se onkin vanhempien vastuulla opettaa realiteettaja maailmasta lapsilleen.

Mutta jos on varaa kummankin harrastukseen, niin mitä väliä hintaerolla sitten on lapsille, tai kenellekään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun mielestäni voi ihan suoraan sanoa sille kalliin harrastuksen haluavalle lapselle, että meidän perheellämme ei ole varaa tähän.

Toki jos ei ole varaa, niin homma selvä.

Mutta jos on varaa, tai se raha ei kohtuuttomasti ole pois muusta käytöstä/kulutuksesta.

Jos muut lapset joutuvat luopumaan perheen yhteisestä lomamatkasta yhden lapsen harrastuksen vuoksi, on harrastus liian kallis tai aikaa vievä.

Jos lapsella olisi jotain muuta, johon haluaa rahaa, ottaisin huomioon, että toinen lapsi saa paljon enemmän rahaa harrastukseensa. Olettaen, että lapsilla on yhtä lailla ollut mahdollisuus harrastaa haluamiaan asioita.  

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella olisi jotain muuta, johon haluaa rahaa, ottaisin huomioon, että toinen lapsi saa paljon enemmän rahaa harrastukseensa. Olettaen, että lapsilla on yhtä lailla ollut mahdollisuus harrastaa haluamiaan asioita.  

Samaa mieltä. Tuota ei tarvitse mitenkään automaationa kompensoida, mutta mielestäni sille edullisemmin harrastavalle lapselle voi sitten ostaa kalliimman toppatakin tai maksaa ulkomaanmatkan kaverin perheen kanssa, ja jos kalliisti harrastava asiaa kyseenalaistaa, niin todeta, että harrastusmenot selittävät erilaiset mahdollisuudet rahoittaa sitten muita juttuja.