Te kenen läheinen kuoli kotona ja jouduitte itse elvyttämään, miltä se kaikki tuntui?
Itse jouduin tuohon tilanteeseen jokin aika sitten. Kyseinen tapaus sattui täysin yllättäen eräänä aamuna.
Muistikuvat tapahtuneesta on aika tarkat ja muistan olleeni tilanteessa ihmeen rauhallinen. Ehkä siitä johtuen, että oli aikainen aamu ja olin vasta herännyt. Tajusin siinä elvytyksen aikana, että ei taida enää hyödyttää. Sitten saapui ensihoito ja poliisi.
Nyt jälkeenpäin ajateltuna tuo kaikki tuntuu tosi kaukaiselta ja osin epätodelliselta. En ole nähnyt mitään painajaisia tuosta, enkä oikeastaan ajatellutkaan. Nyt kuitenkin olen alkanut ajatella, että onko tämä ihan normaalia? Aina kuulee tarinoita siitä, miten läheiset on päätyneet heti lääkäriin pelkästä järkytyksestä ja kriisiapua saamaan. Itsellä sellainen ei käynyt mielessäkään. En myöskään koe varsinaisesti minkään avun tarpeessa. Monet ystävät ja tutut on ihmetelleet tätä, siis etyä en ole järkyttynyt jne., mikä sekin on saanut ajattelemaan asiaa.
Kommentit (20)
Parhaasi teit ja sekään ei aina riitä. Se järkytys voi tulla viiveellä, esim. kun saat ruumiinavausraportin.
Vierailija kirjoitti:
Parhaasi teit ja sekään ei aina riitä. Se järkytys voi tulla viiveellä, esim. kun saat ruumiinavausraportin.
Todennäköisesti tämä oli ollut jo ennen löytämistä jonkin aikaa elottomana, koska oli ehtinyt jo muuttua ulkonäöltä enemmän kuolleen kuin juuri elottomaksi menneen näköiseksi.
Toisaalta sekään ei olisi ollut mikään hyvä vaihtoehto, että olisi saatu elvytettyä, viety sairaalaan ja siellä todettu aivokuolleeksi.
Alustava mahdollinen syy on tiedossa, mutta koko selvitystä ei ole vielä saapunut.
Jätin elvyttämättä ja kerroin vain saapuneeni alakertaan liian myöhään. Oikeasti kerkesin pari minuuttia kuunnella väkivaltaisen alkoholistipaskan anelua viimeisillä voimillaan.
Mulla oli varmasti järkytyksen oireita ym ihan hetikin, mutta ei niitä osannut erottaa surusta ja siitä kuinka yllättäen elämä muuttui.
Ihan kunnolla ne jysähti vasta toista vuotta tapahtuneen jälkeen. Olisi tosiaan kantsinut hoitaa ne heti mutta kukaan ei apua tarjonnut eikä sitä itsekään ymmärtänyt pyytää koska luuli että ihan normaalisti tässä vaan suree aikansa.
Äitini kuoli kotona, mutta hän oli saattohoidossa, joten ei elvytystä. Nukkui rauhassa pois. En itse ollut siellä juuri silloin, mutta edellisenä ja seuraavana päivänä. En järkyttynyt, vaan se oli enemmän helpotus. Varmaan olisi eri tilanne, jos läheinen kuolisi yllättäen ja olisi juuri elvytystilanne. Järkytys voi tosiaan tulla jälkeenpäin, mutta itselläni riippuisi siitä, kuka tuo kuollut olisi. Olen kriisitilanteissa yllättävän rauhallinen ja pääsen suht helposti eteenpäin. Jotkut meistä on sellaisia. Jotkut asiat olisivat kyllä tosi rankkoja ja yhdestä asiasta en varmaan selviäisi enää jaloilleni.
Vierailija kirjoitti:
Jätin elvyttämättä ja kerroin vain saapuneeni alakertaan liian myöhään. Oikeasti kerkesin pari minuuttia kuunnella väkivaltaisen alkoholistipaskan anelua viimeisillä voimillaan.
Siis mitä?
Kuuntelit anelua?
Milloin sitten soitit ja mitä sanoit? Eikö tuollaisessa tilanteessa saa elvytysohjeita, jos henkilö on eloton?
Vierailija kirjoitti:
Jätin elvyttämättä ja kerroin vain saapuneeni alakertaan liian myöhään. Oikeasti kerkesin pari minuuttia kuunnella väkivaltaisen alkoholistipaskan anelua viimeisillä voimillaan.
Mikset jättänyt sitä, jos kerran halusit eroon?
Näitä tulee kuin sieniä sateella, rokotteet toimii!
Ihan kuin olisin katsonut tapahtumaa vierestä kun kodin täytti monta ensiapuhenkilöä, poliisi piipahti.
Meni vuosi ennenkuin toivuin edes jotenkin. Sain lääkkeitä ja kävin psykologilla jonkun kerran.
Vierailija kirjoitti:
Näitä tulee kuin sieniä sateella, rokotteet toimii!
Tuo aika lapsellinen ja mauton ajatus. Aina on ihmiset saaneet kotona sydäreitä yms. Oma kokemus vuodelta 2016.
Vierailija kirjoitti:
Näitä tulee kuin sieniä sateella, rokotteet toimii!
Niinpä, ei ennen oikeen kukaan missään kuollut, mutta nyt kuollaan ihan hirveästi! Siksi pitää saada lisää maanhanmuuttajiakin kiireellä ettei Suomi vallan autioidu
#diedsuddenly
Googlatkaa niin näette miten valtavat määrät äkkiä ilman varoitusta täysin terveitä ihmisiä kupsahtelee, nuoria ja aikuisia. Johtuu niistä tutkituista ja turvallisista, kokeellisista piikeistä.
Vierailija kirjoitti:
#diedsuddenly
Googlatkaa niin näette miten valtavat määrät äkkiä ilman varoitusta täysin terveitä ihmisiä kupsahtelee, nuoria ja aikuisia. Johtuu niistä tutkituista ja turvallisista, kokeellisista piikeistä.
Mikäs nyt, keväinen valo taas aktivoinut tänne kertomaan noita sekavuuksia. . Ajattele kun kaikki eli ennen ikuisesti, mietipä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
#diedsuddenly
Googlatkaa niin näette miten valtavat määrät äkkiä ilman varoitusta täysin terveitä ihmisiä kupsahtelee, nuoria ja aikuisia. Johtuu niistä tutkituista ja turvallisista, kokeellisista piikeistä.
Mikäs nyt, keväinen valo taas aktivoinut tänne kertomaan noita sekavuuksia. . Ajattele kun kaikki eli ennen ikuisesti, mietipä sitä.
Hybridikeskuksen rotta näköjään löysi ketjun ja tuli puolustamaan piikkipropagandaansa minimuna jöpöttäen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä tulee kuin sieniä sateella, rokotteet toimii!
Tuo aika lapsellinen ja mauton ajatus. Aina on ihmiset saaneet kotona sydäreitä yms. Oma kokemus vuodelta 2016.
Ihan aina on kuollut valtavasti nuoria teinejä, jopa kolme viikon aikana samasta koulusta.
t. hybridikeskuksen minimunainen rotta
Vierailija kirjoitti:
#diedsuddenly
Googlatkaa niin näette miten valtavat määrät äkkiä ilman varoitusta täysin terveitä ihmisiä kupsahtelee, nuoria ja aikuisia. Johtuu niistä tutkituista ja turvallisista, kokeellisista piikeistä.
Kyllähän tätä kuolleisuuden nousua tutkitaan nyt ihan tieteen piirissä. Perästä kuuluu, varmaan.
Kamala kyllä, en elvyttänyt. Jähmetyin niin kauhusta etten pystynyt tekemään mitään. Kyseessä oli aviomieheni, joka oli silloin 48-vuotias. Hän oli käynyt lenkin jälkeen saunassa, ja yhtäkkiä sieltä kylpyhuoneesta kuului kova romahdus. Huusin miehelle, että mitä kävi, oletko ok. Ei vastausta. Menen katsomaan, ja mies makaa kylpyhuoneen lattialla tajuttomana, kakka alle tulleena. En osaa vähään aikaa tehdä mitään muuta kuin sääliä itseäni ja tuntea halua paeta koska en kestä. Saan kuitenkin lopulta rauhoitettua itseäni sen verran, että soitan hätäkeskukseen. Mutta olen liian paniikissa pystyäkseni tarkistamaan hengittääkö, lyökö sydän. Kyllä kai, minä vaan. Ambulanssi tulee, miestä yritetään elvyttää mutta mitään ei ole enää tehtävissä.
Kamalinta tässä on, että kuolinsyyksi paljastui sydäntapahtuma, ja olisi ollut mahdollista että hän olisi jäänyt henkiin, jos olisin heti itse osannut ja pystynyt alkaa elvyttää ja toimia oikein.
Vierailija kirjoitti:
Jätin elvyttämättä ja kerroin vain saapuneeni alakertaan liian myöhään. Oikeasti kerkesin pari minuuttia kuunnella väkivaltaisen alkoholistipaskan anelua viimeisillä voimillaan.
Kuvottava ihminen olet. Tämän palstan enkelit vielä yläpeukuttaa sua.
Pitäisikö sun ip osoite selvittää ja antaa tämä poliisille. Olet nimittäin tehnyt rikoksen🤮
Vierailija kirjoitti:
Kamala kyllä, en elvyttänyt. Jähmetyin niin kauhusta etten pystynyt tekemään mitään. Kyseessä oli aviomieheni, joka oli silloin 48-vuotias. Hän oli käynyt lenkin jälkeen saunassa, ja yhtäkkiä sieltä kylpyhuoneesta kuului kova romahdus. Huusin miehelle, että mitä kävi, oletko ok. Ei vastausta. Menen katsomaan, ja mies makaa kylpyhuoneen lattialla tajuttomana, kakka alle tulleena. En osaa vähään aikaa tehdä mitään muuta kuin sääliä itseäni ja tuntea halua paeta koska en kestä. Saan kuitenkin lopulta rauhoitettua itseäni sen verran, että soitan hätäkeskukseen. Mutta olen liian paniikissa pystyäkseni tarkistamaan hengittääkö, lyökö sydän. Kyllä kai, minä vaan. Ambulanssi tulee, miestä yritetään elvyttää mutta mitään ei ole enää tehtävissä.
Kamalinta tässä on, että kuolinsyyksi paljastui sydäntapahtuma, ja olisi ollut mahdollista että hän olisi jäänyt henkiin, jos olisin heti itse osannut ja pystynyt alkaa elvyttää ja toimia oikein.
Toisaalta, siitä elvyttämisen onnistumisesta ei ole mitään takeita. Se, auttaako elvytys, riippuu niin paljon eri asioista. Ensinnäkin, että mistä sydäntapahtuma on johtunut. Lisäksi pitää tutkia elottomuus, kääntää oikeaan asentoon, jos siis saa edes käännettyä, ja aloittaa elvytys. Sen häkeen soittamisen lisäksi tietysti. Aikaa tähän kaikkeen on muutama minuutti, ennen kuin alkaa syntyä vaurioita. Ja tietysti erittäin ratkaisevaa on myös se, kuinka nopeasti apu saapuu. Se kestää usein n. 10-20 min, vähintään.
Elvyttäminen on oikeasti todella raskasta fyysisesti, ja yksin ollessa on todella haastavaa elvyttää. Tehokasta elvytystä ei jaksa kauhean montaa minuuttia yksin. Sille ei vaan voi mitään. Olen elvyttänyt kahdestaan vuorotellen noin 10 minuuttia ja sekin oli todella raskasta. Epäilemättä elvytys ei ollut enää viime minuuteilla kovin tehokasta. Sen jälkeen kun ensivaste tuli jatkamaan, muistan sen kauhean fyysisen uupumuksen, ja tuntui että pyörryn jos en istu. Kädet tuntui ihan oudoilta ja voimattomilta.
Kaiken lisäksi elvyttämiseen liittyy voimakas fyysinen stressitila. On ihan ymmärrettävää, että läheisen ihmisen kohdalla siihen ei vaan pysty, varsinkin kun tilanne alkaa ihan varoittamatta. Jos yhtään lohduttaa, niin suuri osa ihmisistä ei syystä tai toisesta saa elvytystä. Ei siis ole mitenkään tavatonta, että paikallaolija ei syystä tai toisesta pysty elvyttämään.
En oo itse tilanteeseen päätynyt, mutta kuullut kahdelta eri ihmiseltä tuon elvytys tarinan ja molemmissa saatiin läheinen sairaalaan, mutta eivät silti selvinneet. Saivat molemmat aivoinfarktin ja molemmat suht nuoria naisia.