Apuja muilta herkkävatsaisilta
Olen siis herkkävatsainen ja kärsin usein erityisesti ilmavaivoista ja turvotuksesta. Vaivoja tuottaa mm. Sokeri, rasvainen ruoka, hiilihapotetut juomat ja suuret annoskoot. Erityisesti saan kamalat vatsakivut viikonloppuisin ruokavalion/ahmimisen vuoksi. Syön muuten terveellisesti ja tätä vaivaa ei olekkaan niin usein viikolla. Meidän perheessä on kuitenkin paha tapa herkutella viikonloppuisin paljon ja sillon saatan vetää kunnon sokeriöverit ja sen lisäksi vielä jotain roskaruokaa. Ongelmani on siis, että rakastan sokeria, muita herkkuja ja erityisesti karkkia. Ruokavalio kuitenkin tuottaa kauheaa tuskaa ja lopputuloksena on kamala vatsakipu ja vatsa on kuin ilmapallo. Vaikka syöminen tuottaakin kipua, silti jostain syystä olen kova ahmimaan enkä pysty vastustamaan hyvää ruokaa. Vaihtoehtona olisi siis se, että lopettaisin sokerin ja muut rasvaiset ruoat, mutta en tahtoisi lopettaa sitä vain vatsavaivojen vuoksi ja en tahdo elää koko elämääni pelkällä salaatilla. Se ei ainakaan auta, että perheessäni muut syövät ja olisin se ainoa, joka syö ns. Tavallista arkiruokaa. Onko muita samanlaisia tapauksia kuin minä ja mitä voisin asialle tehdä? Tuntuu vain kauhean surulliselta sillä herkkuja en joutuisi mm. Painoni vuoksi vähentämään. Tuntuu että koko elämä menee pilalle kun aina kärsin samasta vaivasta :(
Kommentit (6)
Hyvin kyllä analysoit asiaa mutta taidat silti toivoa kuulevasi, että tilanteestasi olisi joku cheat ulos. Ei ole. Sun on jätettävä nuo haitalliset asiat nyt tai myöhemmin.
Olen itsekin herkkävatsainen ja lapsuuden perheessäni herkutellaan jatkuvasti. On vaan pitänyt kasvaa omaksi, erilliseksi persoonaksi. En halunnut olla yhtä pahoinvoiva ja herkkuriippuvainen kuin vanhempani ja siskoni. Äidilläni onkin jo todettu elintavoista johtuvia vakavia sairauksia.
Kuka teidän perheessä vastaa ruokahankinnoista? Jos sinä olet se aikuinen, miksi muut jatkaisivat herkkulinjalla. Terve järki käteen kaikille. Jos taas asut lapsuudenperheesi kanssa (miltä tämä jotenkin kuulosti), et kai aio tehdä niin ikuisesti?
Eikä kyse ole pelkästä perheestä. Koko muu maailma näyttää herkuttelevan. Se ei kuitenkaan ole totuus. On myös hyvinvoiva ihmisiä, jotka eivät näe herkkujen vastapainona "vain salaattia". Olen kulkenut tuon matkan itsekin, irtokarkeilla ja noutoruualla eläneestä tulehtuneesta ja kärttyisestä pullukasta onnelliseksi normaalin ruuan syöjäksi.
Suosittelen sinulle käyntiä ravintoterapeutilla, joka voi auttaa sinua terveemmän syömisen malliin. Varmaan on netti pullollaan kaikenlaisia suuntauksia ja valmennuksia mutta jos olet noin hukassa syömisen kanssa, kannattaa varmaan lähteä ihan perusasioista liikkeelle.
Jos ahmit leivonnaisia niin koita vaihtaa joissain leivontaohjeissa sokeri steviaan, hunajaan tai siirappiin.
Jos ahmit suklaata kokeile sokerittomia ja maidottomia vaihtoehtoja, niitäkin löytyy muutamia patukoita ja levyjä.
Irtokarkit voi vaihtaa erilaisiin pähkinöihin (jugurtticashewpähkinät on niin nam!).
Sipsit voi vaihtaa poppareihin ja maustaa itse.
Limppareille parempi vaihtoehto on mehukivennäisvedet.
Oma akilleen kantapääni on jäätelöt. Yritän etsiä vähäkalorisia, maidottomia, hedelmäsokeria sisältäviä vaihtoehtoja esim sorbetteja ja vegejätskejä tai käytän maitorahkaa ja sen kanssa itse tekemiäni hilloja ja tuoreita marjoja.
Yksi lempiherkkuni on myös itsetehty pitsa, mutta valitsemalla vähän terveellisempiä täytteitä ja valmistamalla pieniä määriä kerralla ahmiskelu pysyy jokseenkin aidoissa.
Eli älä lopeta herkuttelua seinään, se on todella vaikeaa ja kieltäminen vain pahentaa ahmimista. Mutta yritä vaihtaa tuotteet pikkuhiljaa astetta sokerittomampiin, maidottomiin ja vähärasvaisempiin.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Hyvin kyllä analysoit asiaa mutta taidat silti toivoa kuulevasi, että tilanteestasi olisi joku cheat ulos. Ei ole. Sun on jätettävä nuo haitalliset asiat nyt tai myöhemmin.
Olen itsekin herkkävatsainen ja lapsuuden perheessäni herkutellaan jatkuvasti. On vaan pitänyt kasvaa omaksi, erilliseksi persoonaksi. En halunnut olla yhtä pahoinvoiva ja herkkuriippuvainen kuin vanhempani ja siskoni. Äidilläni onkin jo todettu elintavoista johtuvia vakavia sairauksia.
Kuka teidän perheessä vastaa ruokahankinnoista? Jos sinä olet se aikuinen, miksi muut jatkaisivat herkkulinjalla. Terve järki käteen kaikille. Jos taas asut lapsuudenperheesi kanssa (miltä tämä jotenkin kuulosti), et kai aio tehdä niin ikuisesti?
Eikä kyse ole pelkästä perheestä. Koko muu maailma näyttää herkuttelevan. Se ei kuitenkaan ole totuus. On myös hyvinvoiva ihmisiä, jotka eivät näe herkkujen vastapainona "vain salaattia". Olen kulkenut tuon matkan itsekin, irtokarkeilla ja noutoruualla eläneestä tulehtuneesta ja kärttyisestä pullukasta onnelliseksi normaalin ruuan syöjäksi.
Suosittelen sinulle käyntiä ravintoterapeutilla, joka voi auttaa sinua terveemmän syömisen malliin. Varmaan on netti pullollaan kaikenlaisia suuntauksia ja valmennuksia mutta jos olet noin hukassa syömisen kanssa, kannattaa varmaan lähteä ihan perusasioista liikkeelle.
Kiitos vastauksesta. Olen siis 18-vuotias ja asun vielä vanhempieni kanssa :) En siis tietenkään pysty vaikuttamaan vanhempieni ja sisarusteni herkutteluun. Vaikeaa on myös jotenkin selittää vanhemmille, että tahtoisin vähentää sokeria vain vatsavaivojen vuoksi. Jotenkin he eivät vain ymmärrä vain sitä ja luulevat, että herkkujen vähentäminen liittyy painon pudotukseen vaikka todellisuudessa siitä ei ole kyse. Pitää kai yrittää päästä vain siitä sokerikoukusta irti. Surullista vain kun tuntuu, ettei mikään muu ruoka tuota samanlaista hyvän olon tunnetta kuin sokeri ja karkki onkin mulle se kaikista pahin luopumisen kohde.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin kyllä analysoit asiaa mutta taidat silti toivoa kuulevasi, että tilanteestasi olisi joku cheat ulos. Ei ole. Sun on jätettävä nuo haitalliset asiat nyt tai myöhemmin.
Olen itsekin herkkävatsainen ja lapsuuden perheessäni herkutellaan jatkuvasti. On vaan pitänyt kasvaa omaksi, erilliseksi persoonaksi. En halunnut olla yhtä pahoinvoiva ja herkkuriippuvainen kuin vanhempani ja siskoni. Äidilläni onkin jo todettu elintavoista johtuvia vakavia sairauksia.
Kuka teidän perheessä vastaa ruokahankinnoista? Jos sinä olet se aikuinen, miksi muut jatkaisivat herkkulinjalla. Terve järki käteen kaikille. Jos taas asut lapsuudenperheesi kanssa (miltä tämä jotenkin kuulosti), et kai aio tehdä niin ikuisesti?
Eikä kyse ole pelkästä perheestä. Koko muu maailma näyttää herkuttelevan. Se ei kuitenkaan ole totuus. On myös hyvinvoiva ihmisiä, jotka eivät näe herkkujen vastapainona "vain salaattia". Olen kulkenut tuon matkan itsekin, irtokarkeilla ja noutoruualla eläneestä tulehtuneesta ja kärttyisestä pullukasta onnelliseksi normaalin ruuan syöjäksi.
Suosittelen sinulle käyntiä ravintoterapeutilla, joka voi auttaa sinua terveemmän syömisen malliin. Varmaan on netti pullollaan kaikenlaisia suuntauksia ja valmennuksia mutta jos olet noin hukassa syömisen kanssa, kannattaa varmaan lähteä ihan perusasioista liikkeelle.
Kiitos vastauksesta. Olen siis 18-vuotias ja asun vielä vanhempieni kanssa :) En siis tietenkään pysty vaikuttamaan vanhempieni ja sisarusteni herkutteluun. Vaikeaa on myös jotenkin selittää vanhemmille, että tahtoisin vähentää sokeria vain vatsavaivojen vuoksi. Jotenkin he eivät vain ymmärrä vain sitä ja luulevat, että herkkujen vähentäminen liittyy painon pudotukseen vaikka todellisuudessa siitä ei ole kyse. Pitää kai yrittää päästä vain siitä sokerikoukusta irti. Surullista vain kun tuntuu, ettei mikään muu ruoka tuota samanlaista hyvän olon tunnetta kuin sokeri ja karkki onkin mulle se kaikista pahin luopumisen kohde.
Ap
Ymmärrän kyllä tuon sokerista luopumisen surun. Mulle se oli lapsena ja nuorena ainoa ilon lähde. Mikään riippuvuus ei kuitenkaan ole ihmiselle hyväksi.
Musta tuntuu, että perusteet nyt tuolla perheelläsi sitä, ettet ala tehdä elämänmuutoksia. Mitä sillä on väliä, mitä he ajattelevat syistäsi? Jos perheesi yrittää oikeasti vaikuttaa tällaisiin asioihin, se ei ole tervettä. Yllättävän moni sokeriin koukuttunut on myös läheisriippuvainen. Kannattaa lukea näistä aiheista.
Kärsin vuosikymmeniä vatsavaivoista. Vhh auttoi aivan oikeasti.
Mä pääsin eroon ahmimisesta sillä, että annoin itseni syödä vähän makeaa joka päivä. Eli ostin vaikka yhden Tuplan joka päivä sen sijaan että olisin vetänyt sitten lauantaina kaikkea kaksin käsin. En tosin osaa sanoa miten sun vatsasi tähän reagoisi.