Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusperheen arjesta, miehen lasten jatkuva 'sekaantuminen' meidän arkeen
08.07.2010 |
Vähän provosoiva otsikko mutta asiaan.. :)
Eli miehellä 3 lasta, joista yksi tulossa murrosikään ja toinen 10 sekä yksi alle kouluikäinen.. Emme vielä asu yhdessä mutta yhteinen tulevaisuus on suunnitelmissa. Miehen lapset jäävät erossa äitinsä luokse asumaan pääsääntöisesti, meillä muutaman viikon välein viikon ja viikonloppuja välillä.
Kuuluuko normaaliin uusperheen arkeen että laset soittelevat joka toinen päivä viemään harrastuksiin, lasten synttäreille tms. pikkumenoja?? Kuuluuko isän lähteä 'nykyisestä' perheestään hoitamaan lastensa menoja vai onko nämä äidin järjestettävä keinolla millä tahansa kun lapset siellä? Kieltämättä ajatus siitä että jään kuin nalli kalliolle lasteni kanssa kun mies singahtelee lastensa asioilla harva se ilta?
Ymmärrän että tuleva mieheni on puun ja kuoren välissä, mutta jotenkin ajattelen että kun lapset meillä, hoidamme heidän asiat ja kun äidillään, hän järjestelee asiat. Pitääkö minun joustaa vai onko tämä normaalia, kun en ole yhtään perillä uusperheen arjesta?
Kommentit (58)
elinikäisessä liitossa 10 vuotta on lyhyt aika. Kyllä ne lapset nopeasti kasvavat ja ap saa viettää laatuaikaa kahdestaan miehensä kanssa. Sitäkin voisivat harkita, että asuisivat odotusajan erillään, jos tuo "häirintä" niin kovasti häiritsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
He eivät käsitä että he ovat isänsä perhettä vain tiettyinä päivinä kuussa...
Ei hätää, eiköhän asia aukene heille ajan kanssa itsestään.
lasten äidistä, ei lapsista. Lapset kuuluvat oleellisena osana isän elämään. Näin se vain on.
T. Itsekin uusperheen äiti
ja mies kuskaa lapsia muutamana iltana harrastuksiin, koska matkat ovat pitkiä.
Hui kauheeta. Pitäiskö mun nyt tehdä jonnekin valitus kun joudun oleen kotona vauvan kanssa iltaisin yksin muutamana iltana pari tuntia kun isä kuskaa lapsiaan harrastuksiin.
Huomatkaa, että mies ei ap.n tarinassa ole vielä eronnut vaimostaan. Ei ole vielä uutta perhettä ja vanhaa perhettä. Olettaako ap, että mies hoitaa tästä lähtien vain hänen lapsiensa kuskaukset ja hän saisi itse maata sohvalla kaivelemassa persettään.
Mutta kohtuuden ja mahdollisuuksien rajoissa.
Ja niistä pitäisi pystyä sopimaan äidin ja lasten kanssa, niin että yllätyksiä ei tule.
Ei ydinperheessäkään tykätä siitä että lapsi yhtäkkiä sanoo mihin pitää viedä!
Etäperheenkin täytyy saada suunnitella omat menonsa niinkuin ydinperheenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun lapset, sun lapset, meidän lapset, eksät, tulevat eksät..jo on sopat keitetty. JOKAINEN, joka perustaa uusperheen, teitää, mikä helvetti odottaa vaikka yläpää on silloin toimintakyvytön kun näitä suhteita suhteiden perään rakennellaan.
"Tulee helposti pettymyksiä, kun äiti ei tiennyt, että isän uuden vaimon äidillä on syntympäpäivä ja isää odotetaan sinne kahville. Tästä tietämättömänä äiti pyysi lasta soittamaan itse isälle ja pyytämään kyytiä. Lapsi pettyi ja koki tulleensa hylätyksi. Lapsi valittaa äidilleen että isä on ikävä. Näin saadaan kätevästi isän ja lapsen suhteita taas hiukan enemmän hajalle."
Ihanko totta ko. miehellä oli kamala hinku anopin synttäreille? Niin kova hinku että mielummin meni OMASTA TAHDOSTAAN anopille kakkua mässytämään eikä auttanut omaa lastaan? Tiedoksi että ihan ydinperheissäkin edustetaan yksin, en minäkään jaksa kaikkiin miehen suvun kissanristiäisiin mennä vaikka vapaapäivä olisikin, vaikka pidän heistä kyllä, mutta monesti mielummin jään kotiin. Ja sama juttu miehellä. isommat ja tärkeämmät juhlat sitten ovat asia erikseen.
Ja ehkä lapsen äiti ei suinkaan haukkunut ex-miestään, vaan lapsi itse (jos ei ihan taapero) ymmärtää sen verran että joku synttärikahvitus ajoi hänen tarpeensa edelle. Se on ihan oikeasti surullista :(
Ja lasten ei todellakaan pidä antaa pompottaa vanhempiaan, mutta jos kyse harrastukseen/synttäreille/leffaa tm. viemisestä ja vanhemmat asuvat lähekkäin, niin yhtä hyvin voi niin lähi- kun etävanhemman hoitavan kyydistyksen. Lapsille molemmat vanhemmat ovat tärkeitä ja rakkaita...!!!
+Ehkä kyydin pyytäminen joskus on tapa sanoa "isä kaipaan seuraasi" tai "haluan jutella sinulle jostakin". Itse olen teininä käynyt parhaat keskustelut vanhempieni kanssa automatkoilla (vanhempani eivät siis ole eronneet, mutta yleensä vain toinen lähti kuskaamaan mihin olinkin menossa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mahdollisuus, että sun nyksä voi olla joskus sun eksä.
Meette nyt yhteen, teette sen lapsen tai parikin. riitelette uusperheiden tapaan, enimmäkseen siitä paljonko huomiota ja aikaa miehen lapset saa teidän omiin verrattuna, koska, miten ja missä ja kuka maksaa. Ja sitte eroatte.
Sittenpä sun lastesi isä kohtelee sun lapsia samalla tavalla kun nyt omia entisen liiton lapsiaan. Että mieti nyt tarkkaan, mitkä ovat avioerolapsen oikeudet isäänsä. Ne voivat jonain päivänä olla sun omien lastesi arkea.
Eli siis "nykyinen" perhe kyllä sisältää ne muualla asuvat lapsetkin. Eli ilman muuta molemmat vanhemmat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan, vaikka lapset olisivatkin eri asunnossa juuri silloin.
t. uusperheen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ydinperheemme joskus hajoaa niin tottavie toivon, että etävanhempi HALUAA osallistua edelleen lasten arkeen, oli se sitten kumpi tahansa meistä!
Idiootit ja vastuuta pakenevat vanhemmat suostuvat olemaan sellaisia etävanhempia, jotka näkevät lastaan pari päivää kuukaudessa eivätkä osallistu lapsen elämään sen enempää.
Ei isä ole lapsistaan eronnut vaikka parisuhde vaimoon kariutuikin. Miten ihmeessä voit olla noin mustasukkainen, koet jääväsi kuin nalli kalliolle jos mies tekee jotain lastensa kanssa???
Kasva ap aikuiseksi! Tuolla kehitystasolla olevan ihmisen ei kannata alkaa parisuhteeseen kenenkään kanssa, oli mies sitten isä tai ei niin hankaluuksia tulee jos ripustaudut noin voimakkasti.
Mahdollisuudet ovat uusperheessä erilaiset kuin ydinperheessä.
Ap on käsittääkseni huolissaan siitä, tekeekö hänen miehensä tuota myös silloin, kun ei olisi mahdollisuuksia eli asettaako mies vanhan liiton lapset tulevaisuudessa uuden liiton lasten edelle.
Huoli on aivan aiheellinen, sillä kaikkien lasten tasapuolinen huomioiminen on arjessa aika vaikeaa. Siinä mietitään esim. sitä, miten paljon muualla asuvien lasten pitää saada hyvitystä vanhemmalta sen takia, että vanhemmat ovat eronneet. Ja minkä verran uuden liiton lasten pitää kärsiä asiasta, jota he eivät ole saaneet valita eli siitä, että vanhemmalla on lapsia myös muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahdollisuudet ovat uusperheessä erilaiset kuin ydinperheessä. Ap on käsittääkseni huolissaan siitä, tekeekö hänen miehensä tuota myös silloin, kun ei olisi mahdollisuuksia eli asettaako mies vanhan liiton lapset tulevaisuudessa uuden liiton lasten edelle. Huoli on aivan aiheellinen, sillä kaikkien lasten tasapuolinen huomioiminen on arjessa aika vaikeaa. Siinä mietitään esim. sitä, miten paljon muualla asuvien lasten pitää saada hyvitystä vanhemmalta sen takia, että vanhemmat ovat eronneet. Ja minkä verran uuden liiton lasten pitää kärsiä asiasta, jota he eivät ole saaneet valita eli siitä, että vanhemmalla on lapsia myös muualla.
Ei ydinperheessäkään laiteta isompia lapsia jääkaappiin kun saadaan uusia. Ihan samalla lailla ydinperheessäkin kuskataan lapsia synttäreille, harrastuksin jne.
Vähän jää nyt epäselväksi, miksi lapsi kärsisi siitä, että vanhemmalla on lapsia myös muualla? Toki on kurjaa, jos sisarukset asuvat osan ajasta muualla - mutta esim. kuskaamiseen voipi ottaa pienempiä lapsia mukaan jne.
Minä en katselisi hetkeäkään miestä, joka sujuvasti ryhtyisi "olen isä vain joka toinen vloppu" isäksi edellisen liiton lapsilleen. Murrosikäisenä katselin vierestä kuinka isäni veli sujuvasti hylkäsi edellisen liittonsa lapset kun uusi vaimonsa oli juuri tällaisella "ei pidä uuden liiton lasten kärsiä vanhan liiton lapsista" asenteella varustettu pikkuvaimo. Ja kas: on sitten lapsia, joilla ei ole kummoistakaan suhdetta vanhempiin sisaruksiinsa.
Meillä on uusperhe. Jossa lapset huomioidaan, ovatpa sitten mun/sun/meidän.
Toimiva uusperhekuvio ja toimiva etävanhemmuus vaativat aikuisilta joustavuutta ja muiden huomioimista. Mutta parhaimmillaan ne ovat sitä, että lapsilla on kahden aikuisen sijaan monta läheistä aikuista, monta kuskia :) - ja monta tukijaa. Joustavasti.
Onpa niitäkin uusperheitä, joissa sen "uuden liiton" lapset sujuvasti menevät mukana tietyn iän jälkeen kun "vanhan liiton" lapset menevät etävanhemmalle käymään. Kun muuten tulisi ikävä :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neljä lasta on eri asia kuin kaksi lasta. Sama voi (eli vanhemman aika) on jaettava isommalle limpulle, jolloin sitä tulee jokaisen leipäpalan (lapsen) osalle entistä vähemmän. Kuinka vaikea tätä on tajuta? Sillä tavalla uusperheen mahdollisuudet ovat erilaiset kuin ydinperheessä.
Aika harvaan ydinperheeseen tulee kerralla 2-5 uutta jäsentä, joita kuskataan ja kuunnellaan tasaveroisina entisten jäsenten kanssa. Kyllä siinä sopeutumista vaaditaan kaikilta ennen kuin tilanne asettuu. Ydinperheeseen lapset lisäksi tulevat vauvoina ja heidät kasvatetaan sen perheen jäseniksi, kun taas uusperheissä usein on lapsia, jotka ovat kasvaneet aivan eri perheessä, eri kulttuuriin ja eri sääntöihin. Kaikki tämä lisää kierrettä ja vaikeuttaa tasapuolisuuta uusperheessä.
En itsekään ottaisi miestä, joka ei huolehtisi kaikista lapsistaan, mutta en ottaisi myöskään miestä, jka ei huolehtisi myös niistä perheenjäsenistä, jotka eivät ole hänen omia lapsiaan. Enkä kuvittele, että miehen vuorokaudessaan lisääntyvät tunnit silä hetkellä, kun hän perustaa uusperheen. Siksi minusta on realistita, että mahdollisuudet huolehtia kustakin lapsesta pienenevät.
Kyllä, uskon myöskin, että 1-lapsisen perheen lapsesta huolehditaan paremmin kuin 5-lapsisen perheen kustakin lapsesta. Olen itse elänyt molemmissa.
..loppuisi tämä show ja lasten mielenterveys paranisi.
sillä lapsethan ovat puoliksi hänen. Mikä isä se huolehtii jälkeläisistään vain kerran viikossa tai kahdessa? Se että mies on nyt suhteessa sinun kanssasi ap ei tarkoita, että sinä ja teidän yhteiset lapset olisivat jotenkin tärkeämpiä isälleen kuin tämän omat lapset edellisestä naissuhteesta.
LApset ovat aina lapsia eikä niistä "pääse eroon", kuten vaimoista ja uusista kumppaneista pääsee halutessaan. Siis jos mies on kunnon mies ja pitää huolta omistaan.
Olen itse ollut uusperheellinen kohta 15v, eipä kynyt mielessäkään, ettei mies olisi voinut esimerkiksi kuskata lapsia, soitella, käyttää lääkärissä , matkustaa lastensa kanssa yms lasten ollessa nuorempia. Kysyt todella outoja? Kuten jo toinenkin uusperheellinen totesi, mieti todellakin, oletko valmis!
Käsityksesi on aika outo? Sanoisinko, todella outo! Päinvastoin, sinun pitää kannustaa isää olemaan lastensa kanssa myös ILMAN sinua. Käsitätkö?? Mieti, kun miehesi menee esimerkiksi koulun joulujuhliin, vanhempainvartteihin yms.
Kun itse menin yhteen mieheni kanssa, hänellä oli tuolloin 3 lasta, 8-12-vuotiaita, oma poikani oli 9-vuotias. Nyt kaikki lapset ovat jo aikuisia! Jos olisin käyttäytynyt/ajatellut kuten Ap tai mies olisi ollut sellainen, emme taatusti olisi enää yhdessä..
ensimmainen vaimo ruikuttaa ja ottaa eron kun miehelta ei liikene aikaa lapsille.
Sitten toinen vaimo vollottaa kun mies viettaa liikaa aikaa lastensa kanssa.
Johan siina raavas mies on valmis hyppaamaan jokeen.
t.nainen
ensimmainen vaimo ruikuttaa ja ottaa eron kun miehelta ei liikene aikaa lapsille.
Sitten toinen vaimo vollottaa kun mies viettaa liikaa aikaa lastensa kanssa.
Johan siina raavas mies on valmis hyppaamaan jokeen.
t.nainen
on tiensä valinnut.
Vitun itsekäs paskapää tuo AP on. Lapsellinen, muuta en voi sanoa. MINÄMINÄMINÄ.
Alue: Aihe vapaa
asiassa omaavana haluan sanoa, minusta PALJON halveksittavampi on etävanhempi, joka rajoittaa oman vanhemmuutensa koskemaan vain tapaamisia, eikä koskaan muulloin ole kiinnostunut OMISTA LAPSISTAAN. Miksi lapsesta huolehtimisen pitäisi päättyä eroon?! Aivan sama mitä on paperille laitettu tapaamisista tai hankinnoista, LASTEN ELÄMÄN ON SILTI JATKUTTAVA niin, että lapsi tuntee olevansa rakastettu ja huollettu molempien vanhempiensa taholta.
Säälittävä ihminen on se, joka kuvittelee, että lapsen voi jotenkin rajata tämän meidän uuden onnellisen perheen ulkopuolelle.
Ja kyllä, tiedän että on vaikeaa olla etävanhemman uusi puoliso. Mutta jos vähänkään miettii asioita etukäteen ja pohtii onko valmis kaikkiin mahdollisiin "häirintöihin", voi estää suuren tragedian syntymisen.
Ap; älä mene kimppaan kyseisen miehen kanssa, jos edes mietit aloituksessa mainittuja asioita. Miehen lapset ovat vielä pieniä (ainakin osa heistä), joten tiedossa on sinulle ehkä yli 10 vuotta "häirintää".