Onko jotain vialla jos ei ikinä tunnu siltä että haluaisi lähteä johonkin kotoa?

Sos.tilanteiden pelko?

Masennus?

Paniikkihäiriö?

Ahdistus?

Tai ihan vain laiskuus.

Tai sitten sulla vain on niin kiva ja omannäköisesi koti että viihdyt siellä parhaiten. Miksi pitäisi käydä missään jos ei huvita?

Ei ole vialla. Ehkä talvella varsinkin ympäristö on Suomessa ankea, jäinen ja ihmisiä ruuhkaksi asti pakkautunut yhteen ympäri vuoden. Liian tiivis rakentaminen. Ulkomailla luultavasti menisit rannalle katsomaan aaltoja tai luontopolulle, jos alue ja maa olisi turvallinen. Liika paahde tosin ei ole kiva.

Käyn pääasiassa vain töissä ja kaupassa. Elämällä ei ole mitään annettavaa, mielummin omissa maailmoissa, kohta pääsee taas kotiin.

Mä tykkään kierrellä kaupoissa, sit on kiva tuoda kaikkee ei niin tarpeellista kotiin.

Mä olen ymmärtänyt näin aikuisiällä että jo lapsena tympäisi pääsääntöisesti aivan kaikki lähteminen, meneminen ja tekeminen. Oli siis kivojakin juttuja, mutta niitä sitten ei taasen saanut/voinut tehdä kuin harvoin toisin kuin noita jotka oli vaan blaah.

Ilmeisesti sitä on vaan ollut aivan vääränlainen asumisympäristö ihan aina joka sitten lopulta vei elämänilonkin.

Mihin sitä kotiaan lähtisi. Täällä on kahvinkeitin, sänky ja some.

Pakollisissa on ihan riittävästi menoa eikä sitten toisaalta edes ole mitään kivaa ei-pakollista tekemistä kodin ulkopuolella.

Oudompaa se olisi jos silti haluaisi mennä ja lähteä kotoa jonnekin.

Itse erakoiduin korona-aikana. Nyt on valtava kynnys lähteä mihinkään "kissanristiäisiin", tai kavereiden kanssa edes baariin. Olen mielummin kotona.

Jotenkin tuntuu, etten jaksa edes olla seurassa, eikä minulla ole mitään kunnollista sanottavaa kenellekään. En osaa olla tekopirteä, enkä teeskennellä hyväntuulista.