Ystäväni on miehestään asumuserossda ja jatkuvasti hyppää siellä tekemässä kaikkee

Mulla on kaksi kaveria, jotka päätyivät eroon. Lähes 30 vuotta yhteistä taivalta ja sitten ystävinä erosivat. Tokihan sitten kyläilivät aikansa toistensa luona ja joo, naiset kävi tekemässä ruokia, että Pertit sitten pärjää... ja ohops, jaksaako sitä enää omaan kotiin lähteekään, kun on jo niin myöhä. Vähän seksiäkin tekis mieli, kun ei ole ketään ollut aikoihin.

On se ihmeellistä miten toisiin jää kiinni. Tavallaan söpöä, kun noihinkaan ei mitään kolmansia osapuolia liittynyt, ei päihteitä, väkivaltaa jne. Ehkä se arki ja itsestäänselvyys ajoi eroon ja myöhemmin sitten taas tajus, että hyvä puolisohan se sitten onkin ja rakas. Etäisyys auttaa näkemään lähelle. :)

Ja asumusero onkin miettimistä varten, että onko kivempaa yksin vai yhdessä.

Pitkän parisuhteen jäljiltä ei ole helppoa irrottautua. Ja se ihminen on, vaikka eroamiselle on varmasti perusteensa, todennäköisesti kuitenkin se, joka tuntee sinut parhaiten. Jonka sinä tunnet läpikotaisin.

Been there. Ja edelleen, jos vaikka kuulen hyvän jutun, saatan ajatella, että exä tajuaisi tämän ihan täysin, pitääpä kertoa. Exältä olen saanut parhaan joululahjan ikinä. Se hommasi viimeisillä rahoillaan tietyn suklaalevyn, josta tiesi että pidän, kääri sen Prisman kukkapaperiin ja antoi minulle. Lämmitti ajatus, muutaman euron levy, mutta annettu ajatuksella. Silloinen miesystävä osti aivan kammottavan tekokuituisen hepenen, jossa näytin lähinnä joltain tursakkeelta.

Ja kyllä, eroon oli painavat syyt. Mutta ei se poista tosiasiaa, että ex tuntee minut hyvin ja tietää asioita niin hyvässä kuin pahassa. Voisi halutessaan myös satuttaa todella tehokkaasti.

Kaikkien tilanne ei ole mustavalkoinen. Me tapaamme paljon mieheni kanssa ja elämme kuin seurusteleva pari, mutta asumme erillään (asumusero) ja taloudet ovat erillään. Syynä tähän mieheni autismi ja minun mielenterveysongelmat, joiden vuoksi yhteiselämä ei vaan onnistu tyydyttävällä tavalla. Erillään asuessa homma toimii.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien tilanne ei ole mustavalkoinen. Me tapaamme paljon mieheni kanssa ja elämme kuin seurusteleva pari, mutta asumme erillään (asumusero) ja taloudet ovat erillään. Syynä tähän mieheni autismi ja minun mielenterveysongelmat, joiden vuoksi yhteiselämä ei vaan onnistu tyydyttävällä tavalla. Erillään asuessa homma toimii.

Ja saatte maksimituet.