Miksi koti ei tul ikinä valmiiksi vaikka tekisi kuinka paljon kotitöitä?

Välillä tsemppaan ja huhkin "valmiiksi" todetakseni, että pian taas ollaa yhtä kaukana valmiista.. Kamalaa kilpajuoksua

jo tahraisia

Että saan nukuttaa 4 lastani.

Kaikki pitää nukuttaa.



Ruokaa nyt ihmisen tarttee syödä. Miten tämä on kotityöksi luokiteltu?



Sun asenne kusee. Harrastatko jotain?



Onko päivittäin pakko siivottava tai juostava kaupoilla? Minä en.



Et saakaan hommia koskaan tehtyä jos sun tarttee päivittäin juosta kaupoilla, valmistaa päivittäin ruokaa.

Tee välillä niitä hommia jotka odottaa tekemistäsi. Sitten peset pari pyykkikoneellista pyykkiä päivässä lisää mitä muuten jossain pakkomielteessäsi peset.



Kaikista surullisinta on jos kuvittelet siivoavasi PALJON ja todellisuudessa teet vähän: itse olen kotiäiti ja olen tänään pessyt koneellisen pyykkiä, imuroinut ja laittanut ruokaa.

Nämä kaikki asiat voisi jättää tekemättä huomenna!

että olen omasta kokemuksesta huomannut että kun lakkaa sen päivittäisen juoksemisen hiirenpyörässä niin ehtii tekemään niitä kasaantuneita asioita (joita et edes halua tehdä) näitä on esim. lapsen pyörä pitää korottaa, vaatteita tarttee korjata, olet kutomassa lapasia, jouluna odottaa piparikoristeet, kortit, vaatteet tarttee käydä läpi pienistä yms. yms.



Jos et pariin päivään imuroi, et tee pyykkiä. Ja istut parsimaan vaatteita niin voin luvata sulle että sun mieli paranee siitä kummasti!



Ei sun elämä ollut kaiketi jatkuvaa siivousta ja puunaamista, et nostanut viemärien putsaamisesta mitään hässäkkää mutta kun sait lapsia niin johan alkaa "rutiinit" jotka tarkoittaa sitä (säälittävä kylläkin) että se loma joka pitäisi laittaa lapsien kasvattamiseen menee kaikkeen käsittämättömään puunaamiseen: miten lehtipinoja on nurkissa ja miten tiskipöydällä on astioita!



Koita keksiä tapoja joilla pääset aidan matalalta puolen.

Mutta älä tee elämästä hiirenpyörää!



5

Kun muualta siivoaa niin toinen nurkka repsottaa taas. Eli kun saan yhden huoneen kuntoon ja siirryn seuraavaan niin edellinen on jo sotkettu. Tuntuu että koskaan ei ole koko kämppä kunnossa. Rasittavaa!! Ja silti teen jotain melkein koko ajan.



Sitten on erikseen vielä kaikki semmoiset poikkeusjutut, kuten liesituuletin on hajonnut ja en ole saanut kutsuttua korjaajaa vielä. Menee energia siihen jokapäiväiseen tekemiseen, se on epäkiitollista kun illalla on taas kaaos ja samat hommat edessä seuraavana päivänä vaikka miten ois imuroinut ja täyttänyt tiskikonetta ja viikannut vaatteita kuivurista kaappiin.



Mikä avuksi, kertokaa!!!



Välillä haluaisin semmoiseen vaaleanpunaiseen pehmustettuun huoneeseen jossa ei ois yhtään kasaa, ei yhtään hiekkaa lattialla eikä yhtään tavaraa. Rauhoittavaa musiikkia vaan ja muuten ihan hiljaista...

että lopputulos on sama teen mä kotitöitä tai en. Joten en juurikaan tee kuin pakolliset ja se pakolliset ei ole juuri mitään.

tykkäisin joskus nauttia kodista ihan ilman joka puolelta silmiin pistäviä työkohteita. Se ehkä onnistuu sitten taas, kun lapset lähtevät maailmalle. Puuduttavaa, sitä se just on. Toistaa ilta illan jälkeen sama raivauskierros yms.

onko muilla koskaan tällainen olo? Minulla on aika useasti. Tuntuu turhauttavalta päivästä toiseen tehdä samoja puuduttavia kotitöitä. Pyykinpesua, ruuanlaittoa, kaupassakäyntiä, siivousta, puhtaat pyykit kaappiin, lapsen nukuttamista, aina vain päivästä toiseen. hommia on rästissä niin paljon että ikinä ei tunne että olisi saanut riittävästi tehtyä.

Puuduttaa, JOO

tuliko yllätyksen, Ei