Lue keskustelun säännöt.
en uskalla enää tavata ihmisiä
04.02.2023 |
tai mennä paikkoihin tai tilanteisiin että pitäisi jutella jotain. en keksisi mitään sanottavaa, ja toisaalta häpeän itseäni, ulkomuotoani, työttömyyttäni, sosiaalista kömpelyyttäni, masennustani. olen vain kotona perheeni kanssa. en ole useampaan vuoteen tavannut ketään muuta kuin perheeni. olen työtön, niin ei ole edes työyhteisöä. näin tässä vain kävi.
Kommentit (17)
Olet onnekas kun ei tarvitse tavata ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä kuule sääli itseäsi. Jotain on kun avaat jonkun oven.
Mikset? kuolemanpelko? Vai onko sittenkin elämisenpelko?
Ihana, että Sinulla on oma perhe, se on jo todella paljon. Toivottavasti osaat arvostaa sitä että Sinua rakastetaan juuri sellaisena kun olet. Kun perheen menettää niin kaikki muut murheet tuntuu aika pieneltä sen jälkeen.
Yritä löytää voimia rohkaistua ihmisten ilmoille. Pikkuhiljaa lyhyitä kontakteja ihmisten kanssa. Älä häpeä itseäsi, ihan turhaan, jokaisella meistä on omat "vikamme ja puutteemme".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen ollut kotiin hautautuva erakko sen jälkeen kun joskus vuonna 2005 lääkäri sanoi että sä et enää rauhoittavia lääkkeitä saa. Siihen asti olin opiskellut, ollut töissä, harrastanut jne. Kuulemma tärkeintä etten syö bentsoja eikä haittaa yhtään että meni toimintakyky täysin ja erakoiduin. Sitä ennen lääkärit pitivät 30 vuoden ajan huolta että pysyin lääkekoukussa, mutta tosin myös tomintakykyisenä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ollut kotiin hautautuva erakko sen jälkeen kun joskus vuonna 2005 lääkäri sanoi että sä et enää rauhoittavia lääkkeitä saa. Siihen asti olin opiskellut, ollut töissä, harrastanut jne. Kuulemma tärkeintä etten syö bentsoja eikä haittaa yhtään että meni toimintakyky täysin ja erakoiduin. Sitä ennen lääkärit pitivät 30 vuoden ajan huolta että pysyin lääkekoukussa, mutta tosin myös tomintakykyisenä.
Lisään vielä että ennen olin sellainen sosiaalinen, iloinen ja oli kavereita mutta lääkkeet lopetettuani minusta kuoriutui hyvin äkänen akka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on tyypillinen etätöistä kohkaava.
Olet siis erakko-akka ja äkäinen itsellesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet siis erakko-akka ja äkäinen itsellesi?
En ole ap mutta erakko olen ja olen vihainen muille ihmisille. Paitsi läheisilleni. Vieraille uskallan nykyään sanoa ihan mitä vaan ja jos menee fyysiseksi niin täältä saa takaisin sitä mitä tilaa.
Voisko ryhtyä opiskelijaksi, vaikka taidepuolella? Siinähän moni asia korjaantuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, olen onnellinen että on edes perhe. Se pitää mut hengissä. Koitan ajatella että ne rakastaa mua, vaikka koen olevani enemmän taakka, kuin ilonlähde niille. Mutta ilman perhettä mua ei olisi edes olemassa. On sekin jotain, kaikilla ei perhettä ole. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koita joka päivä löytää joku ihminen perheesi ulkopuolelta, jonka silmiin katsot ja sanot jotain, vaikka yhden lauseen. Se voi olla naapuri, kaupan kassa, ihminen bussipysäkillä tai muualla missä käyt.
Täh. Eikö perhe muka riitä? Olisin ikionnellinen vain oman perheeni kanssa jos sellainen olisi. Ja jos olisi taustajoukot, voisi ryhtyä ihan mihin vaan välittämättä muista ihmisistä.
Sama homma, paitsi olen työkyvytön enkä ole poistunut asunnostani 4 vuoteen edes ruokakauppaan vaikka fyysisesti pystyisinkin.