Yhteenmuutto
Suunnitelmissa olisi muuttaa yhteen kunhan pari lapsista lähtee omilleen asumaan. Silti heitä jää vielä asumaan vuosiksi. Nyt kun olemme päässeet suuntaviivoista yhteisymmärrykseen niin minua alkoi masentamaan koko ajatus enkä näe sitä järkevänä. Itse olen kuitenkin se joka on asiaa enemmän pitänyt esillä. Suhde todennäköisesti loppuu jos emme muutta yhteen, koska nykyinen elämä on sellaista säätöä ja tavaroiden kuskaamista paikasta toiseen.
Olisi kiva kuulla kokemuksia onnistuneista ja epäonnistuneista yhteenmuutoista. Lastenhoidosta tuskin tulee ongelma, koska molemmat on tottuneet hoitamaan omansa ja toisella on toimiva viikko-viikko järjestely.
Kommentit (13)
Kaikista isoista päätöksistä tulee myös se krapula.
Mä eroaisin naisesta joka ei osaa päättää mitään.
Mitä säätöä ja tavaroiden kuskausta? Itse olen ollut suhteessa kuusi vuotta. Erillään asutaan eikä mitään ongelmaa.
No voi voi kuinka elämä on kamalaa. Olisiko suhde kuin satukirjoissa jos lapset eivät olisi pilaamassa kaikkea?
Vierailija kirjoitti:
No voi voi kuinka elämä on kamalaa. Olisiko suhde kuin satukirjoissa jos lapset eivät olisi pilaamassa kaikkea?
Kyllä.
Etäisä eri ketjusta
Vierailija kirjoitti:
Mitä säätöä ja tavaroiden kuskausta? Itse olen ollut suhteessa kuusi vuotta. Erillään asutaan eikä mitään ongelmaa.
No joillekkin elämä on vaan vaikeaa. Parannusta siihen omaan huonoon oloon haetaan ulkoisista asioista, vaikka ne ongelmat ovat itsessä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se mies on asiasta mieltä?
Ei tätä nyt mieheltä kysytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se mies on asiasta mieltä?
Ei tätä nyt mieheltä kysytä.
Ei tietenkään, onnea loppuelämään.
Ap olet aivan normaali nainen. Haluat jotain mitä et sittenkään halua.
Vierailija kirjoitti:
Ap olet aivan normaali nainen. Haluat jotain mitä et sittenkään halua.
Hienoa että viimeinkin löytyi selitys. Mutta mitä suosittelet lääkkeeksi tähän?
Ap
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Ei kannata, tietoa on.