Lue keskustelun säännöt.
Huomatkaahan nyt kuitenkin, että etä-äidit ovat lähes aina niitä paskimpia ja hankalimpia...
15.07.2010 |
...ainoastaan sosiaalitoimistojen ja tuomio-istuinten asenteellisuudesta johtuen etä-äitejä on vielä nykyaikanakin vähemmistö tapauksista. Mutta lähes poikkeuksetta nimenomaan juuri heiltä jää elatusavut maksamatta, ja lastenkasvatus sekä tapaamiset unohtuvat, kun pitää vain keskittyä siihen uuteen tupakoivaan, väkivaltaiseen, ryyppäävään mutta ah, niin ihanan miehekkääseen peraan, ykään tai jakiin. Mitään vastuuta ei tietenkään oteta, aivan kuten ei avioliiton aikanakaan.
Kommentit (9)
Yksinhuoltajaäidit on itsekkäitä luusereita. Etäisät on kovan onnen sotureita. Yksinhuoltajaisät on arjen sankareita. Näin se vaan on, sori vaan naiset.
Siskon elämää seuranneena olen huomannut että saan monessa enemmän mitä hän, enemmän virheitä töissä anteeksi, enemmän palkkaa, enemmän hyvitystä puolisolta jos olen ollut hankala, enemmän ymmärrystä vanhoilta ihmisiltä kun töpeksin. Välillä omatunto kolkuttaa, mutta enimmäkseen olen vain HELVETIN HELPOTTUNUT siitä että olen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuiten esim. pariutumisen suhteen (hhmmm...vapaalla naisella heti kymmeniä kolleja pyörimässä ympärillä, osa hyvinkin tasokkaita, tai helposti nettitreffeillä satojakin vastauksia normaalin näköiselle tavisneidille. Puhumattakaan parisuhteesta, jolloin mies tietenkin vastaa kaikista kuluista ja hoitaa ikävät, tylsät ja hankalat asiat niin ettei vaimon vain tarvi stressaantua tai jättää yhtään zumbatuntia väliin.
Sitten tietenkin tasa-arvovaltuutetut pitämässä puolta pienimmässäkin epäkohdassa työpaikalla tai virkavaaleissa, ja bonuksena vielä naisten helpompi rooli arki- ja työelämässä (ei tarvikaan osata mitään tai vastata mistään, kaikki kyllä ymmärtää jos nainen pyytää apua tai tyrii mutta mies menettää maineensa pienimmästäkin kömmähdyksestä...)
asiat?!!! Ja millaisilla miehillä?!!
Kirjoittajan elämäntarina lienee tämä: Peräkammarin äitinpoika-Pertti, joka ammattikoulun jälkeen luki itsensä opistoinsinööriksi ja oli uransa huipulla kokonaiset kaksi kuukautta, sai varoituksen uuden hemaisevan sihteeritypyn persukselle läpsimisestä. Tästä Pertti masentui, alkoi juoda, ja öykkäröityään duunissa esimiehelle ja haistattuaan tälle vitut sai Pertti kenkää. Pertti alkoi vimmatusti etsiä seuraa deittipalstalta, mutta huomasi pian, että kukaan tavallisenkaan näköinen pimu ei kiinnostu alkoholisoituneesta, äitinsä helmoissa kyyhöttävästä pullasormesta, joka ei puhu kuin nousuhumalassa ja silloinkin juntisti.
kuiten esim. pariutumisen suhteen (hhmmm...vapaalla naisella heti kymmeniä kolleja pyörimässä ympärillä, osa hyvinkin tasokkaita, tai helposti nettitreffeillä satojakin vastauksia normaalin näköiselle tavisneidille. Puhumattakaan parisuhteesta, jolloin mies tietenkin vastaa kaikista kuluista ja hoitaa ikävät, tylsät ja hankalat asiat niin ettei vaimon vain tarvi stressaantua tai jättää yhtään zumbatuntia väliin.
Sitten tietenkin tasa-arvovaltuutetut pitämässä puolta pienimmässäkin epäkohdassa työpaikalla tai virkavaaleissa, ja bonuksena vielä naisten helpompi rooli arki- ja työelämässä (ei tarvikaan osata mitään tai vastata mistään, kaikki kyllä ymmärtää jos nainen pyytää apua tai tyrii mutta mies menettää maineensa pienimmästäkin kömmähdyksestä...)
Vakavasti ottaen, kyllä tässä patriarkaalisessa yhteiskunnassa pelataan vielä pitkälti miesten pelisäännöillä. Oikeasti.
kuiten esim. pariutumisen suhteen (hhmmm...vapaalla naisella heti kymmeniä kolleja pyörimässä ympärillä, osa hyvinkin tasokkaita, tai helposti nettitreffeillä satojakin vastauksia normaalin näköiselle tavisneidille. Puhumattakaan parisuhteesta, jolloin mies tietenkin vastaa kaikista kuluista ja hoitaa ikävät, tylsät ja hankalat asiat niin ettei vaimon vain tarvi stressaantua tai jättää yhtään zumbatuntia väliin.
Sitten tietenkin tasa-arvovaltuutetut pitämässä puolta pienimmässäkin epäkohdassa työpaikalla tai virkavaaleissa, ja bonuksena vielä naisten helpompi rooli arki- ja työelämässä (ei tarvikaan osata mitään tai vastata mistään, kaikki kyllä ymmärtää jos nainen pyytää apua tai tyrii mutta mies menettää maineensa pienimmästäkin kömmähdyksestä...)
Aika kaukana arkirealismista tuo tekstisi. Tunnetkohan yhtäkään aikuista, perheellistä naista? Meillä yksin minä kannan hyvin pitkälle vastuun lapsista (joista yksi kehitysvammainen), huolehdin kodin siivouksen, pyykkäyksen, ruuan ja lasten ylläpidon, vastaan perheen taloudesta (miehellä asperger ja raha-asiat lähtevät helposti käsistä) toimin yrittäjänä ja hyvin vastuullisissa tehtävissä ja lisäksi teen kotona jopa ison osan ulkotöistä. En taida mahtua suppeaan naiskuvaasi millään tavalla.
paikkansapitävyyttä, eli tosiasioita ovat pääsääntöisesti nekin. Pahoittelut tietysti sinulle siitä, jos itse et naiseudestasi huolimatta ole päässyt näistä "pienistä" eduista nauttimaan, vaan olet kantanut vastuun kuin mies (normaalisti tekee)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paikkansapitävyyttä, eli tosiasioita ovat pääsääntöisesti nekin. Pahoittelut tietysti sinulle siitä, jos itse et naiseudestasi huolimatta ole päässyt näistä "pienistä" eduista nauttimaan, vaan olet kantanut vastuun kuin mies (normaalisti tekee)
Tervemenoa tutustumaan ihan tavallisten suomalaisten naisten tavalliseen arkielämään.
..vapaalla naisella heti kymmeniä kolleja pyörimässä ympärillä, osa hyvinkin tasokkaita, tai helposti nettitreffeillä satojakin vastauksia normaalin näköiselle tavisneidille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja bonuksena vielä naisten helpompi rooli arki- ja työelämässä (ei tarvikaan osata mitään tai vastata mistään, kaikki kyllä ymmärtää jos nainen pyytää apua tai tyrii mutta mies menettää maineensa pienimmästäkin kömmähdyksestä...)
Huvittaa tuo teksti kun tietää millaista vastuuta naiset kantavat työskennellessään sairaaloissa, vanhainkodeissa, kehitysvammaisten hoitokodeissa, lastenkodeissa, turvakodeissa, mielisairaaloissa jne. jne. jne., usein pätkätöissä ja mitättömän pienellä palkalla. Aika ylimielistä ja pahansuopaa tekstiä.
Yksinhuoltajaäidit on itsekkäitä luusereita. Etäisät on kovan onnen sotureita. Yksinhuoltajaisät on arjen sankareita. Näin se vaan on, sori vaan naiset.