Lahjakeskusteluissa minua ihmetyttää:
Miksi on huono asia jos lahja on "speksattu" etukäteen ja ihan yhtä huono asia on viedä jotain junttia tai liian halpaa?
Eikö lahjalistat tai illalliskorttien myynti häihin helpottaisi kaikkien elämää? Vai onko vieraan vain oltava selvännäkijä, joka tietää mistä sankari pitää ja minkäarvoisen lahjan toivoo saavansa?
Kommentit (7)
on oikein hyvä asia, että häissä on lahjalista tai lahjan saa antaa vaikka rahana, kun useimmat naimisiin menijät ovat jo sen ikäisiä, että ne perus-kodintarvikkeet jo löytyy kahteen kertaan. Kuka tarvii vielä sen viidennen moccamasterin ja silitysraudan kaappiin odottamaan, että entiset hajoavat?
Jos ei tunne hääparin vanhempia tai sisaruksia, niin ei voi heiltäkään mennä kysymään vinkkejä. Tietysti tiukkapipoinen "kaikki ostaa listalla olevia tavaroita, muita ei saa tuoda lahjaksi" vingutus ei kuulu häihin, listan pitäisi olla vain vieraiden apuna, ettei tarvitse juoksennella kaupoissa, jos sattuu olemaan muutakin tekemistä.
Siksi lahjan saaja ei saisi määrätä, mitä saa tuoda. Lahjalista on kätevä osviitta, mutta sekin voi tyylikkäästi olla kaasolla tms. eli voi kysyä sieltä toiveita sen sijaan, että kutsussa on tilinumero ja toive häämatkamme maksamisesta.
Juhlan järjestäjän pitäisi miettiä, mikä on juhlan varsinainen tarkoitus. Jos se on rahan kerääminen, niin ehkä kannattaa juhlia kahdestaan ja säästää siten häämatkaa varten.
Odotan innolla, milloin ristiäisissä, rippijuhlissa ja miksei 50-v juhlissa aleta lähetellä lahjalistoja ja tilinumeroita yhtä ahkerasti kuin häissä. Se rippijuhla on ainutkertainen, naimisiin voi mennä monta kertaa.
Siis tilinro, johon voi jonkun summan laittaa. Nolo kysymys, mutta näkeekö joku sitten paljonko kukakin on laittanut?
Siksi me olemme tehneet niin, että laitetaan 15 e anopin siskon tilin kautta. Siinäpä ihmettelevät, kuka on Kerttu Ahlfors.
Minä pidän lahjalistoista ja oikeastaan vielä enemmän tilinumeroista. Ne ovat minulle helppoja ja yksinkertaisia. Ja haluan ne mielelläni tietooni helposti, ilman että tarvitsee soitella kiljuva taapero käsipuolessa jollekin kaasolle ja yrittää kuulla oikein mitä kaikkea sillä listalla onkaan. Ja sitten soitella uudestaan, kun on löytänyt lahjan.
Minusta on lähinnä tekopyhää ja hankalaa "piilottaa" lahjalista kaason taakse. Ihan kuin se muuttaisi asiaa, että lahjalistaa en näe suoraan ja sen löytäminen on hankalaa.
Voisihan sen lahjalistan kätkeä jonnekin puun koloonkin ja liittää kutsuun "aarrekartan", jolla vieraat voisivat käydä etsimässä sen lahjalistan jostain metsästä. Olisiko sekin jotenkin tyylikkäämpää, kun lahjalistan selville saaminen on tehty mahdollisimman vaikeaksi?
Jos lahjalista on, turha sitä on minnekään "tyylikkäästi" piilotella.
Olihan se kysymys nolo, mutta anyway, kerttu ahlfors, sä pelastit tylsän työpäiväni..
olen ollut kiltti, tuo minulle.....
Speksattu lahja on sama kuin joulupukin kirje. Yleensä ihmiset pohtivat kimpassa mitä viedä ja keräävät kimppoja, kyselevät sankarin läheisiltä että mistä mahtaisivat pitää. Mutta nyt pitää antaa rahaa tilille tai juuri ne ja ne kamat mitkä listassa lukee. Sankarit haluavat sen shoppailun ilonkin itselleen. Minusta on typerää myydä pääsylippuja omiin juhliin ja kerjätä kuin joulupukilta kamaa. Mauttomia, itsekkäitä paskoja nykyajan juhlijat. Parasta on kun jättää mahdollisiman monet tälläiset bileet väliin. Mutta ilmoittautuu...sitten tuleekin äkillinen hammassärky. Ähäkuti.