Tarvitseeko lahja postittaa tässä tilanteessa

Laita pieni lahja postiin, osoitat sillä kummilapselle että välität.

Lahjoisin vain nähtäessä. Muuten muistaisin onnittelukortilla. Pakettia en lähettäisi

Enhän voi tietää , antavatko vanhemmat edes lahjaa jos postitan. Mutta tekisikö joku niin?

Unohda, eivät arvosta sinua!

Minä kirjoittaisin kirjeen tai soittaisin onnitellakseni - lapsellakin on kirjesalaisuus ja oletan, että on niin iso lapsi, että on jo oma puhelin. Molemmat luonnollisesti sillein, ettei niissä haukuta vanhempia. Ikävää, ettet tule vanhempien kanssa toimeen, mutta hienoa että yrität silti olla välittävä kummi lapselle

Lähetä lapselle onnittelukortti.

Aika kaksijakoinen tilanne. Itse tekisin ja miettisin näin. Jos minua eli tässä tilanteessa sinua on vanhemmat loukanneet henkilökohtaisesti, pahasti, tarkoitan siis syvällisesti, voisin jättää lahjan laittamatta, mutta, miten tärkeä kummilapsi sinulle on, ratkaisisi minulle sen, laitanko lahjan menemään vaiko en. Jos kummilapsesta on muodostunut osa myöskin sinun elämää, laita lahja, lapsi ilahtuu, jos vanhemmat siitä ottavat ja suuttuvat taas, sitten on kyllä ilmanpuhdistamisen aika, eivät he voi kiukutella ilman selkeää syytä. Mitä sinä olet tehnyt tai sanonut heille - onko kimpaantuminen ollut molemminpuolista. Mielestäni ehkä lapsi on tärkein, riippuen lapsen iästä, jos lapsi on jo tarpeeksi iällä, ehkä hänkin ymmärtää välirikon jos ei, vanhemmat ovat laiminlyöneet välirikon syyn kertomisen. 

Vierailija kirjoitti:

Minä kirjoittaisin kirjeen tai soittaisin onnitellakseni - lapsellakin on kirjesalaisuus ja oletan, että on niin iso lapsi, että on jo oma puhelin. Molemmat luonnollisesti sillein, ettei niissä haukuta vanhempia. Ikävää, ettet tule vanhempien kanssa toimeen, mutta hienoa että yrität silti olla välittävä kummi lapselle

Juu. Hankala tilanne taustalla. Huomaan, että ystävä ei kerro, että jokin vaivaa. Olen kysynyt, mutta ei sanota. Hän ehdotteli kyllä tapaamisia kahden kesken, mutta nämä kummilapsen tapaamiset ei tunnu onnistuvan. Nyt sitten ei kutsunut minua syntymäpäiville, ensin vielä valehtelikin, että ei jaksanut pitää, mutta selvisi muuta kautta, että pitivät.

Sitten kysyin asiasta, että oliko juhlat jo ja hän sanoi, että oli kyllä. Tämän jälkeen ei sitten olla puhuttu mitään

Itse olen joutunut laiminlyömään kummilasta juuri saman tilanteen vuoksi, eli vanhemmat eivät todennäköisesti pidä minusta henkilönä. Olen laittanut lahjoja joka jouluksi ja syntymäpäiväksi, mutta lapsi taisi kiintyä minuun niin paljon, että vanhemmat tulivat jollain tapaa mustasukkaisiksi, lapsi halusi usein meille yökylään ja leikkimään, mutta rajoitin oli päällä, lasta ei kuunneltu, hänet etäännytettiin minusta. Valehdeltiin, että syntymäpäiviä ei ole ja kyllä sitten olikin ollut. Se minua eniten sieppaa, että miksi vanhemmat nimenomaan halusivat meidät kummeiksi ja sitten käyttäytyivät näin, eli lapsi ei saanutkaan viihtyä meidän kanssa ja lapsen minun halaaminen oli myös heille aivan liikaa. Kyllähän tällaiset ihmiset eivät lapsia edes ansaitsisi, mielenkiintoista, miten ovat tilanteen lapselle selittäneet, varmaan siten, että kummit on ilkeitä ihmisiä eikä heidän luona voi käydä. 

Ihan miten itse haluat. Jos jo niin iso lapsi, että esim. oma puhelin ja/tai osaa lukea voit hyvin jatkaa suhdetta lapseen halutessasi ilman, että vanhemmat ovat "välikätenä".

Vierailija kirjoitti:

Ihan miten itse haluat. Jos jo niin iso lapsi, että esim. oma puhelin ja/tai osaa lukea voit hyvin jatkaa suhdetta lapseen halutessasi ilman, että vanhemmat ovat "välikätenä".

Ei ole vielä kouluikäinen

Joskus kummilapsen vanhemmat vaatii ihan liikaa kummeilta.

Eikö se tehtävä ole antaa kristillistä kasvatusta

Laittaisin esim kirjeen postilla. Sinne jotain pientä puuhasteltavaa, tarroja tms

Laita joku ihan sikaiso lahja! Siitähän ne pösilövanhemmat pöllämystyvät.

Vierailija kirjoitti:

Lahjoisin vain nähtäessä. Muuten muistaisin onnittelukortilla. Pakettia en lähettäisi

Kuka juntti käyttää sanaa lahjoa, kun kysymys on lahjan antamisesta? Etkö tiedä, mitä lahjominen tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Laita joku ihan sikaiso lahja! Siitähän ne pösilövanhemmat pöllämystyvät.

No mitä jos lapsi ei vaikka saisi sitä itselleen?

En päättänyt vielä mitä teen asian kanssa.

Pian on tietysti myös ystävänpäivä. Jos yhdistäisin syntymäpäivälahjan ystävänpäiväpostiin.

Jos vanhemmat ei halua teidän tapaavan, hän ei ehkä tule muistamaan , kuka edes lahjat lähettää

Laitoin lahjan postilla menemään ja nyt vanhempi tivaa mitä olen oikein lähettänyt

Tässä ei ole paljastunut syytä tai motiivia tälle toiminnalle. Itse pohdin, että lapseni kummi taitaa olla kuormittunut, ehkä masentunutkin. Lapsi ei itse halunnut viime vuoden lopulla synttäreitä. Joten synttäripäivänä sai puheluita ja moni muisti rahalahjalla suoraan tilille. Itse ei pyydetty ketään juhliin (juhlittiin vain oman perheen kesken), eikä siis myöskään ilmoiteltu syntymäpäivästä kenellekään.

Rivien välistä tulkitsin, että meilläkin kummi pahoitti mielensä. Toimittiinko siis mekin väärin, kun ei haluttu kuormittaa mitenkään? Tiedostan, että jos kummi on masentunut, niin tulkitsee tilanteen negatiivisesti.