Muut vanhemmat, vertaistukea: Onko jo 10-11 v pojilla ollut murkkuiän merkkejä?
On tää dynamiikkaa muuttunut kotona. Selvästi osoittaa mieltä enemmän kuin ennen ja ärsyttää sisaruksiaan ja niskottelee... Aina on toki luonteessa itsepäisyyttä ollut, mutta yhteistyökykyä on löytynyt.
Mitään muutoksia ei, ainakaan tietääkseni, ole. Koulussa viihtyy, harrastuksissa viihtyy, on fiksu poika, on kavereita.
Nytkö tää sit alkaa jo?
Kommentit (8)
Muistelen, että mun poika ei siivonnut huonettaan/päästänyt sinne sisälle. Itsenäistymisen merkkejä.
Kuulkaas mammat. Ne poikanöösien kasvavat prseet ja tissit eivät ole murrosiän merkki vaan merkki vanhempien lepsuilusta jääkaapin ovella sekä herkkusäkin suulla.
Vierailija kirjoitti:
Muistelen, että mun poika ei siivonnut huonettaan/päästänyt sinne sisälle. Itsenäistymisen merkkejä.
No mä pääsen huoneeseen, vielä. Mutta me ollaan isänsä kanssa alettu yhtäkkiä "lässyttämään jotain mitä ei jaksa kuunnella". Niin, tämäkin on uusi muutos, isäkin alkanut tekemään jotain ärsyttävää. Itse olen jo jonkin aikaa ollut suurin pahis, vaikka aiemmin oli niin läheiset, hyvät välit.
Ap
Ap hyvä, vastaaja nelonen tässä. Myös minun välit alkoi muuttua pojan kanssa ja olin ihmeissäni. Oli kovin isänsä perään. Mutta nyt poika on taas 15-vuotiaana hyvissä väleissä kanssani. Haluaa vaan paljon herkkuja ja pelata rauhassa, niin on tyytyväinen. Ollaan pojan isän kanssa erottu, joten en osaa miten heillä menee. Varmaan hyvin. Käyvät yhdessä saunomassa ja niin edelleen.Tyttöystävää ei oo näkynyt.
Vierailija kirjoitti:
Ap hyvä, vastaaja nelonen tässä. Myös minun välit alkoi muuttua pojan kanssa ja olin ihmeissäni. Oli kovin isänsä perään. Mutta nyt poika on taas 15-vuotiaana hyvissä väleissä kanssani. Haluaa vaan paljon herkkuja ja pelata rauhassa, niin on tyytyväinen. Ollaan pojan isän kanssa erottu, joten en osaa miten heillä menee. Varmaan hyvin. Käyvät yhdessä saunomassa ja niin edelleen.Tyttöystävää ei oo näkynyt.
Muistaakseni luin jotain tästä kehityspsykologian kurssilla, että sitä pesäeroa tehdään nimenomaan äitiin... No, en ole psykologi, joten en muista sen tarkemmin.
Ehkä tää on sit normaalia kaiken kaikkiaan ja alkaa jo tosiaan näin nuorena. Vanhempana haluaa tietysti vaan aina sulkea muut mahdollisuudet pois, ettei kyse ole esim kiusaamisesta tai masennuksesta tms. Mutta en kyllä usko
Kiva kuulla muitten kokemuksia! Kiitos
Ap
Minulla oli poikaani tosi hyvät välit ja yhtäkkiä alkoi 11-vuotiaana sättiä minua milloin mistäkin. Silloin oli koululääkärin tarkastus ja "tutkittuaan imusolmukkeet nivusista" totesi murrosiän jo alkaneen. Sanoi, että yhtään aiemmin ei saisi pojalla alkaa, mutta normaalin rajoissa. Nyt poika on 15 ja juuri nyt on välillä vähän huonontuulinen, mutta muuten on ollut TODELLA HELPPO murrosikä. Eli ap, ei se välttämättä edes pahene tuosta.
Tietysti alkaa, tuo on esimurrosikä, jolloin niitä fyysisesiä muutoksia ei juurikaan ole, (hikoilua voi jo alkaa ilmetä) eikä käytöskään yleensä ole vielä niin vaikeaa mitä se myöhemmin tulee olemaan.